Pari viimeistä päivää nipussa

Meni nää pari viimeistä päivää sit aika vahdilla joten niputetaan ne ny sit kerralla...

Eilen aamulla katseltiin mitä kyliä meillä on vielä käymättä Umbrian 10 kauneinta listalta ja klme löytyi vielä. Arrone on vähän etelässä joten jätetään se tulevaisuuteen, mutta Torgiano ja Castiglione del Lago oli tossa kulmilla joten luottonaviin reitti ja etsimään.

Torgiano on ihan tossa Perugian hoodeilla ja olihan se sellanen pikkusievä pieni kylä kauniilla paikalla  mutta henkilökohtaisesti arvostan kyllä kauniimmaksi vaikka naapurin Monte Castello di Vibion. Mutta käyty!

Castiglione del Lago olikin sitten oikeasi komea kaupunki kukkulan huipulla Lago di Trasimenon rannalla! Viivyttiin siellä pari tuntia, osin siksi että juuri kun ajattelimme lounasta rantaterassilla syödä iski napakka ukkoskuuro päälle ja sen aikana syötiin herkkuja hyvässä ravintolassa. Ahven sopii knoccien ja tryffelin kanssa oikein hyvin...

Ahventa ja tryffeliä knoccheilla

Sitten vaan pööpöiltiin ja ihasteltiin ja pakattiin itsemme autoon. Kaupan kautta kotiin kun oli vieraita Suomesta tulossa. Eli Tiina ja Kaitsu rantautuivat illalla seiskan paikkeilla kämpille ja ilta menikin sitten mukavasti jutellessa ja hyvin ylensyöden, lähti mulla taas vissiin lapasesta toi keittiöhomma. Varmaan oli yli puolen yön kun maltettiin mennä nukkumaan.

Aamulla vedettiin terassiaamiainen upeassa kelissä ja Tiina ja Kaitsu pakkas kamansa autoon ja ajeltiin peräkanaa Spoletoon kaupunkia ihmettelemään. Kaitsu mutisi perillä jotain mun italialaisesta ajotyylistä. Mitähän se sillä tarkoitti?

Saako sitä aamupalaa?

Spoleto ei petä koskaan, ihailtiin, istuttiin kahviloissa ja sitten soittikin Antti Kirsi-vaimonsa kanssa että me oltais ny Spoletossa, missäs nähdään? Mentiin tutustumaa Spoleton linnaan Rocca Albornozianaan ja tavattiin heidät siellä. Olihan aika linna, vanhimmat osat jo 500 - 600 luvuilta ja saleissa oli kokoa. Jopa niin paljon että siellä pidetään ilmeisesti useamminkin kansainvälisiä kokouksia, sivukamarista löytyneistä simultaanitulkkauslaitteista päätellen... Kaitsu taas löysi linnan vessan.

Spoleton vanhin osa 24 jKr

Tohon aidalle se Matteo aina sen fillarinsa rysäyttää

Simultaanitulkkauskoppeja

Vessa originale

Viadukti linnalta päin

Sitten mentiin syömään loistava lounas, oli entrecotea tateilla ja tryffelillä! Viihdyttiin, tutustuttiin ja poikettiin vielä kahvillakin. Alkoi olla kello jo sen verran paljon että Tiina ja Kaitsu lähti eteenpäin Anconaa kohti, Antti ja Kirsi jäi vielä kylää ihailemaan  kun eivät ennen oo Umbrian suunnalla poikenneet. Roomastahan on tänne parin tunnin matka!

Koulukaverukset

Suomalaisinvaasio Spoletossa

Härkää, tatteja ja tryffeliä!

Me lähdettiin Eevan kanssa kämpille kun varmaan pitäis jotain pakata kun huomenna on se katkera kotiinlähdön paikka. Kävin maksamassa majoituksen Marcolle ja häniski yllätyksen tiskiin, kaverinsa oli käynyt tryffelimetsällä ja nyt meillä on tryffeliä vakuumissa! Eilen poimittua ja puhdistuksen jälkeen suoraan vakumoitua! Eihän sitä oo ku vähän runsaat 100 g mutta kun se on sitä Umbrian kesätryffeliä niin siinähän on melkein sen arvosta kamaa mitä me viikon majoituksesta maksettiin. Koitin tarjota rahaa mutta Marco sanoi että täleen te tuutte toistekin! Ihan niinku ei muuten tultais!

Loppuilta meni filistellen ja alustavaa pakkausta suunnitellen. Ehkä kotona sitten tehdään yhteenveto...