Taas radalle aurinkoa etsimään.

Eilen iltapäivällä hypättiin pakollisen lähtösefien kautta lentokoneeseen ja yö lennettiin. Tällä kertaa oli jostaini syystä meille bookattu busnesluokan paikat kaikilla herkuilla ja sehän ei siis ollenkaan haitannut! Viime talvena Kuubaan karjaosastossa 12 tuntii suuntaansa oli aika tuskaa.

Nyt vedeltiin isoilla ja väljillä istuimilla ankanrintaa asiallisen viinin kanssa ja sitten kun oli vielä hieman lueskellut ja katsonut toimintaelokuvan niin siihen oli kiva köllähtää pitkälleen. Tädit sitten aamulla herätti hyvälle aamupalalle.



Bankokiin laskeuduttiin puoli kahdeksalta paikallista aikaa ja kun hotellin sai vasta kahden paikkeilla niin pööpöiltiin lähikaduiilemassa elämänmenoa ja melkein teetin itselleni hyvän puvun kaikilla kilkkeillä mutta sitten tuli mieleen että kunsitä kerran kahteen vuoteen jossain virallisemmissa tilaisuuksissa käyttää niin eiköhän tuo stressmanin tarjouskampe aja saman asian...

Sitten hotelli vastaan ja vapaata leijumista. Netti ei oikein ottanut huoneessa toimiakseen. Koitan alhaalla...

Ei toiminut jostain syystä sielläkään vaikka puhelimet otti netistä heti kiinni. Kumma juttu.

Elvyttiin hetki kun toi edelllinen yö jotenkin niinku tuntu jääneen vähä väliin. Tunnin päikkärit kummasti paikkas tilanteen.

Lähdettiin käpyttelemään joen ranttaa kohti ajatuksella katsastaa ne hoodit ja mahdollisesti syödä jotain pientä. Mutta meillähän tunnetusti ajopuuteoria toimii loistavasti ja mukavan paikallisen vanhemman herran kanssa juteltuamme huomasimme olevamme Tuktukilla (mitä olimme päättäneet välttää) matkalla pitkähäntäveneajelulle (mitä mös olimme päättäneet välttää...)

Mutta Tuktuk vei hengissä rantaan ja pitkähännällä vedettiini toista tuntiaa jumalaisen upean kasikoneen säestämänä jokikierrosta. Ei se mitenkään vastenmielinen kokemus ollut, kumpikaan ja kummallekaan...

Käpyteltiin jonkun aikaa mutta sitten todettiin että hotellille on sen verran pitkä matka että poimittiin Tuktuk jonosta ja sillä perille.

Syömään mentiin siihen läheisen katuruokakujan alkupäähän Mamas paikkaan jossa oli konstailematonta katuruokaa ja meininki sen mukaista. Meteli kova ja tunnelma katossa. Eevan kala oli vähän mautonta mutta mun kana-annokset törkeen hyviä! Katuruoka kyllä rules täällä. Ei ollu liian kallista ja paikka oli koko ajan ku nuijalla lyöty täyteen. Ja laskukin tuli nopsasti kun porukkaa oli kokko ajan jonossa pöytiin.

Sitten terassille tätä kirjoittelemaan ja punaviiniä siemailemaan...