maanantai 28. lokakuuta 2013

Katakombeilta Fontana di Treville

Aamulla totutuista tavoista poiketen ei poikettukaan kauppahallilla. Oikeestaan ei oikein uskaltanu ku pelkäs mitä sieltä vois mukaan tarttua ja kun alkaa oleen kohta loma jo lopuillaan.

Mentiin siis metrolla Terminin kautta Pyramiden asemalle ja vaihdettiin paikallisbussiin ja jatkettiin pitkin vanhaa Via Appiaa. Oli jo bussin sisälläkin kokemus. Vanha kapea tie muurien ja isojen talojen välissä.

Pois jäätiin San Sebastianosin katakombin edessä, mutta kun se olikin sunnuntaisin suljettu niin tutustuttiin vain Pyhän Sebastianosin kirkkoon ja mentiin kävellen Calliston katakombeille puolen kilometrin päähän. Ne kun olivat auki. Tie perille oli kaunis ja kulki keskellä vanhoja peltoja.
San Sebastianosin katedraali

Varsin vanha krusifiksi basilikassa

Tie San Calliston katakombeille

Pieni meditaatiopaikka tien varrella
San Calliston katakombissa sitten poikettiin ihailemassa vanhaa hautausmaata. Luut oli jo hoidettu pois tonteilta mutta paikan koko todella mykisti! Neljässä kerroksessa hautapaikkoja, joka kerroksessa jopa 8 vainaata päällekkäin. Käytäviä yhteensä 24 km ja haudattuja vainajia puolisen miljoonaa! Opas kertoi varsin seikkaperäisesti paikan historiasta ja käveltiin maan alla puolisen kilometriä kaikkein vanhimmissa osissa ihastellen melkein 1900 vuotta vanhoja freskoja.

Jatkettiin siitä sitten paikallisbussilla takaisin kaupunkiin ja koitettiin mennä Hard Rock Cafeehen poikkeamaan, mutta vastaanotto oli varsin ynseä joten poistuttiin samoin tein. Tavallaan ei olis kai kannattanut kun poikettiin kadun toiselle puolelle ravintola Elleen. Ei aiheuta jatkotoimenpiteitä muuten kuin että ikinä ei enää!

Ellessä tarjoilu toimi elämää hitaammin ja ruoka oli todella mautonta ja huonoa ja hinnasto ei pitänyt paikkaansa pätkääkään. Lasku oli melkein kaksinkertainen listahintoihin verrattuna. Tätä kioskia Via Venetolla kannattaa siis välttää.
Via Appia Antica

Via Veneto
Jatkettiin Pietarin kirkolle kun eilen meni sessio vähän paavin siunailuksi ja jouduttiin vaas siellä aukiolla istuskelemaan. Jono oli hieman pienempi kun eilen ja tyhjien tuolien armada oli aika näyttävä.
Ehkä katu-uskottavin italialainen poliisiauto Vatikaanissa

Tyhjiä tuoleja eilisen kinkereistä. About noilla kulmin me istuttiin

Pietari valvoo scriiniä
Pietarinkirkko on oikein mahtava edelleen. Messu oli menossa pääalttarilla ja se ei edes turisteja juuri haitannut, kun Helsingin tuomiokirkon kokoinen etuosa oli melkein 100 metrin päässä. Onneksi. Saivat pitää messunsa rauhassa tuhatlukuisesta turistiläjästä huolimatta.
Pietarinkirkon keskialttari

Messu menossa tuolla edessä
Kierrettiin sitten aarrekammion kautta. Ihailtiin kaikkia loistavia juttuja ja kun koitettiin päästä pois aarteistosta niin jouduttiin hieman odottelemaan. Aarrekammion käytävä kun on ainoa kulkutie papiston tiloista itse kirkkosaliin ja viikon päämessu oli juuri alkamassa. Oli sitten pari kardinaaliakin messua toimittamassa.
Arvokkaampaa messuväkeä

Vielä on tilaa taulussa
Poistuttiin sit Rooma by night omatoimikierrokselle. Ihan ensin poikettiin jo eilen löydetyssä Cafe San Annassa aivan Pietarinkirkon aukion lähellä Va Borgo Pion kulmassa. Eilinen Luigi tarjoili taas suurella sykkeellä ja kieli poskella. Jos joku hyvärunkoinen nainen (iällä ei väliä) haluaa kokeilla miltä tuntuu olla palvonnan kohteena niin kannattaa poiketa täällä. Parille pienelle aasialaiselle sankari taisi antaa jo asuntonsa avaimenkin ja kävi aina välillä meille huokailemassa "Mamma mia che bello" ja kuolasi leualleen. 

Käytiin Espanjalaisilla portailla, käveltiin Candialla ihmetellen miten kaikki maailman merkkikioskit Bvlgarista Cuggiin mahtuu samalle kadulle kilometrin sisään ja sitten Fonatana di Treville heittämään kolikoita lupaukseks että tullaan vielä uudelleen.
Espanjalaiset portaat illalla, rahvasta riittää

Rooma by night

Fontana di Trevi

Fontana di Trevi
 Kunnon syöminkien jälkeen takaisin hotellille. Pitäis kai aamulla pakata ja lähtee takaisin arkeen.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Paavi se siunailee

Aamulla oltiin taas rohkeita suomalaisia ja poikettiin taas siellä kauppahallissa. Tavallaan pieni virhe... Löytyi tryffeliä, sopivan kokoinen ja edukas klöntti joten illan suunnitelmat meni samoilla lämpimillä uusiksi. Juusto ja hedelmäillan sijata tehdäänkin tryffelimunakasta. Löytyi nimittäin myös oikein makoisaa tuoretta parmankinkkua ja rukolaa joten illan menu lienee aika selvillä.

Ja päivän viralliseen ohjelmaan. Eli Vatikaanin museoon heti kun ehdittiin. Roomapassit ei toimineet kun Vatikaanihan ei tunnetusti nkuulu Roomaan. Olihan siis kokemus!

Nähtävää oli enemmän kuin yhdellä kertaa pystyy sulattamaan ja loppukeikka meni ihan vaan kävellen ja ihmetellen. Täällä saisi eika vaivatta muutaman päivän menemään ilman minkäänlaisia tuskia.

Sikstuksen kappeli oli pieni pettymys. Ei siksi ettei se olisi ollut vaikuttava ja hieno, vaan lähinnä siksi että porukkaa oli kuin pipoa ja suurin osa ei ymmärtänyt paikan olevan sakraalitila ja vahtimestarit joutuivay koko ajan kiljumaan hiljaisuutta ja kuvauskieltoa ja muuta sellaista.
Emmäätiedä mikä tää on mut mun mielestä tää muistutti kuolontähteä...


Vatikaanista Rooman ylle

Nää katot on aika huikeita

Lattiamosaiikkia

Gobeliini, 5 X 8 m

Osa 100 metrisen käytävän katosta
Vatikaanin museosta selvittyämme mentiin syömään ihan jumalaista raviolia pieneen ravintolaan kulmille. Valtaisan hyvää! Jumalaisen hyvää!

Seuraavaksi oli tarkoitus mennä Pietarinkirkkoa ihmettelemään. Ei sitten onnistunut. Siellä oli jotkut seurat menossa ja reippaasti toistasataa henkeä porukkaa aukiolla. Jotenkin, varmaan osin onnella osin tuurilla, onnistuttiin kikkailemaan itsemme istumaan jonnekin sinne aika etujoukkoihin.

Teemana oli perheet ja etenkin Syyrian kärsivät porukat. Korkeatasoisia musiikkiesityksiä ja hienoa showta sekä pienille että isoille. Sean Conneryn näköinen pappa luki lapsille raamatun kertomuksia kirkon portailla ja pienet oli ihan innoissaan. Oli kaveri loistava kertoja joka osasi ottaa yleisön huomioon.

Kansalle jaettiin tuhansia ilmapalloja ja jossain vaiheessa iltaa ne päästettiin vapauteen. Ja kaiken kruunasi paavi Fransiskus kun tuli paikalle ja alkoi siunailemaan porukkaa. En oo ees isompien rocktähtien nähny saavan samanlaista vastaanottoa. Kundissa on karismaa, toivottavasti hänen hakemansa uudistuslinja jatkuu.
Meinikiä Pietarinkirkon aukiolla

Ehkä parhaita tarinankertojia joita oon kuullu

Ilmapalloja Rooman taivaalla
Paavi Fransiskus, ja ilmapalloja
Poistuttiin paikalta vähän ennen kinkereiden varsinaista loppua ihan vaan ettei jouduttais ryysikseen. Oli tavallaan hyvä ratkaisu kun 100 000 ihmistä täyttää varmaan kadut aika tehokkaasti. Ja me kun oltiin siellä aika edessä kaiken lisäks.

Mentiin kuppilan ja kaupan kautta hotellille askartelemaan sitä kevyttä iltasafkaa. Tryffelimunakas höystettynä parmankinkulla, rukolalla ja parmesaanilla. Kynttilöitä terassilla ja hyvää viiniä. Voi sanoa että ihminen nauttii elämästään!
On se vaan niin jumalaista

Nyt ei säästellä, kaikki peliin...

Lopputulos. Maistui!
Jälkiruuaksi nautittiin hyviä juustoja, tuoreita rypäleitä ja lisää vielä parempaa punaviiniä. Alkaa jotenkin maistua lomalta...

perjantai 25. lokakuuta 2013

Colosseumia ja muuta vanhaa kamaa

Aamulla tehtiin kunnollinen aamupala kun kerran "keittiö" on. Oli vähän haasteita saada Pamsku mahtumaan sinne touhuamaan. Varsinainen tilaihme se on!
Pamsku vääntää aamupalaa
Sitten erehdyttiin menemään paikalliselle torille/kauppahalliin. Siinä meinasi pienen ihmisen mieli järkkyä kaikkien niiden herkkujen kanssa. Oli juustoja, kasviksia, kinkkuja, kaloja ja vaikka sitten mitä! Kaiken kruunasi kioski josta sai valinnan mukaan viiniä omiin astioihin. Ja jos astiaa ei ollut voi 10 centillä ostaa puolentoista litran muovipullon.

Oli ihan pakko poistua varsin pian alueelta ennenkuin tuli tehtyä mitään harkitsematonta... Ostin sentään tryffeliöljyä kun halvalla sain.
Kaikenlaisia kasviksia

Viiniä omiin astioihin, 1,20 euroa litra...
Seuraavaksi suunnistettiinkin sitten metrolla suoraan Colosseumille. Se on vaan niin vaikuttava näky. Aina. Tässä vaiheessa kiitimme eilistä päätöstä ostaa Roomapassit. Rahvas jonotti henkilökunnan ilmoituksen mukaan about tunnin jonossa ja meidät ohjattiin suoraan sisään oman sisäänkäynnin kautta.

Toista tuntia kierreltiin ja kuvattiin paikalla. Ei voi kuin ihailla miten aikoinaan on porukka osannut rakentaa kestävästi. Toikin laitos on pari tuhatta vuotta vanha ja melkein paremmassa kunnossa kun keskiverto suomalaiset 60-luvun lähiöt.
Rouvat Colosseumilla

Juha ja Kari taapertaa varsin vanhaa tietä

Kolmisen kerrosta vankisellejä

Massiivista ja hyvin aikaa kestävää

Istuinosat on kyllä ajan saatossa hävinneet

Yleisnäkymää toisesta kerroksesta

Rouva raunioissa

Näkymä Capitolium kukkulalle

Colosseum ulkoa päin
Seuraavaksi siirryttiin vanhan Rooman raunioille, koko ajan ne näköjään kaivaa niitä lisää esille. Täällä on aika paljon kivoja kesätöitä arkeologiopiskelijoille.
Nuoriso-osasto rapsuttaa ja seuloo
Forum Romanumille mentiin taas tyylikkäästi oman portin kautta kun oli ne Roomapassit. Oli voittajaolo. Toista tuntia kierreltiin muinasita Rooman keskustaa ja täytyy myöntää, että hiljaiseks vetää. Historian kirjoista näistä on luettu mutta kävellä näiden paikkojen keskellä on kylläm edelleen ihan oma juttunsa.
Vanhaa Roomaa

Kaunistahan siellä on

Aikakautinen bordelli

Temppeleitä riittää

Alueen laajuus jaksaa aina ihastuttaa.
Seuraavaksi oli pakko poiketa nauttimassa kevyttä virvoketta ja jatkaa matkaa kohti Panthenonia. Haahuiltiin parisen tuntia pitkin varsinasita keskustaa ihastellen paikkoja ja suoritellen sekä ikkunaostoksia että ihan niitä oikeitakin.

Alfredon ravintolassa oli juuri mennyt keittiö kiinni joten poikettiin naapuriin syömään ja etsittiin Piazza Navona että päästiin fiilistelemään taiteilijoista.

Via Scorzalla

Täältä se paavi vissiin käy ostamassa kuteensa

Piazza Navona
Käpyteltiin sitten San Antonion linnan kautta hotellille. Matkalla kuunneltiin katusoittajia ja ihasteltiin liikennekulttuuria, etenkin luovaa pysäköintiä. Jos tilaa ei ole, jätetään vaan kylmästi auto "toiseen riviin" tai vaikka suojatien päälle. Siinähän on tilaa...

San Antonion linna

Pojat veti Pink Floydia ihan tuelta

Linna toisesta suunnasta
Ja hotellilla sitten rakennettiin oikein maistuva kynttiläiltapala hyvistä juustoista ja makkaroista, oliiveista sun muusta. Ja mä aloin tappelemaan taas läppärin akun kanssa...