Aamulla pakattiin kamat ja haettiin Puntonen tallista. Edellisen yön majapaikka on kyl sellanen, että kehaa kenelle vaian suositella! B&B del Duomo Messinassa, ihan täydet pisteet! Siisti, todella rauhallinen sijaintiin nähden; ihan vanhan kaupungin keskustassa, ja asiallinen amupala loistavan huoneen kanssa. Ei osaa kehua riittävästi! Henkilökuntakin oli huippu kivaa!
Lähdettiin sitten ajamaan kohti Etnaa ja vanha luottonavigaattori Garmin alkoi livästi sanoen sekoileman. Siihen tuli joku ohjelmistopäivitys juuri ennen lähdetöä tänne ja lieneekö ollu joku bugi mukana. Messinan kaupunkialueella se ei mitenkään löytäny itteensä kartalle ja jossain pian se alkoi puhumaan pikkuoravaäänellä niin että me molemmat purskahdettiin helkatanmoiseen räkätykseen. Paitsi että oli vähän löysät housussa, kun kikkaillaan Sisilian ehkä kaoottisimmassa kaupungissa vailla mitään aktuaalista tietoa että minne hittoon me ollaan menossa!
Eeva avas puhelimeensa kuukkelinavin ja sen kanssa kikkailtiin moottoritielle ja pienen sekoilun jälkeen osuttiin Taorminan jölkeen huoltoasemalle jossa juotiin kahvit, tankattiin Puntonen ja bootattiin navi uudelleen kolme kertaa. Eikä se sittenkään löytäny itteään kartalle! Ajettiin randomliittymästä ulos ja varjopaikassa mä sitten pari kertaa boottasin sen ja ohjeistin eri reitittämistapoja, sen jälkeen uudelleen -- ja vihdoin se löysi itsensä kartalle ja matka saattoi jatkua turvallisin mielin. Paitsi että sisilialaisilta huoltoasemilta saa samalla tavalla sukkahousuja ja punaviiniä kuin suomalaisiltakin, mutta paperikarttoja ei sit kirveelläkään löytynyt! Suunnista siinä sit Shakespearen koottujen romaanien tahtiin, joita kyllä löytyi...
 |
| Minä ja Etna, tonne pitäis päästä! |
Etna on kuitenkin onneks sen verran iso nyppylä, että se on vaikee olla löytymättä. Vedettiin jonnekin lähemmäs parin kilometrin korkeuteen ja siellä sit tie loppui ja alkoi varsinainen laavakenttä. Eeva päivitti asusteensa lämpimämppään, mä olin sissi ja vedin shortseissa ja Mjölk T-paidassa... Ihan vaan kunnioituksesta Mjölk-bändiä kohtaan. Otettiin kabiinihissikeikka ylätasanteelle ja mä meinasin saaada halvauksen ku kuulin hinnan. 60 euroo kahdelta! Kun tänne asti on tultu, niin sit mennään tappiin asti -- maksoin ja hypättin kabiiniin.
Maisemat oli ihan tolkuttoman upeita, joskin pilvet meinas vähän haitata maisemien katselua. Oltiinhan sentään yli 2600 m korkeella. Kabiini jätti ylätasanteelle ja siitä olis vielä ollu puolisen kilsaa ylämäkeä kraaterille. Siis pystysuoraan, reittinä vähän pitempi. Katottiin että siinä menis joku bussikuljetus ja käytiin tarjoutumassa kyytiin, mutta kuski sanoi että ei tolla lipulla tänne pääse, osta uus tuolta konttorilta (about saman verran ku se kabiinihissi maksoi). Alkoi olla sen verran rahastuksen makua, että käveltiin satakunta metriä ylöspäin, otettiin kuvat ja lähdettiin alas. Joku raja se on kapitalistien riistollakin!
 |
| Alkaa oleen korkeella |
 |
| Kuun maisemaa |
 |
| Tähän asti riitti rahat! |
Laaksouduttiin sitten sieltä "kevyen" lounaan jälkeen. Rantakaistaleelle tultaessa luottonavi Garmin yllätti taas, luetteli koko reitin hotellille asti alle minuutissa yhteen putkeen posmittaen! Saattaa siinä ohjelmassa joku bugi siis olla--- Majoitus ei ollutkaan Taorminassa niinkuin aluks luultiin vaan Giardini Naxosissa siinä rannalla. Taorminahan on siis helkatanmoisen vuoren huipulla.
Silleen oli haastavaa löytää se majoitus, että luottonavi Garmin ohjeisti ajamaan suoraan yhdestä mutkasta sata metriä ja mä siinä näin vaan pihan ja autotallin! Vetäsin sit pari sataa metriä ohi, koska kadut olivat ykssuuntasia ja kauhee tunku takaa koko ajan päällä. Mentiin huoltsigan pihaan ja soitin majoitusliikkeeseen, jonka pitäjä selitti että tää on kieltämättä vähän haastava löytää äkkinäiselle, mutta aja sinne ja sinne ja hää tulee hakeen.
Ajoin sit sinne ja sinne ja soitin uudelleen ja Luigi ilmestyi hetken kuluttua ja sanoi että ajat sinne "pihalle" mitä olit alkuun ihmetellyt ja perältä vasemmalle ja heti oikeelle ja sit sen joen yli ja oot ihan tonteilla. Ei toi Punto varsinainen amfibiovene oo, mutta aika hyvin se sen joen poikki porskutti ja hotelli löytyi! Harrikalla olis muuten puntit kastunu!
 |
| Hotellin katu |
 |
| Joki joka piti ylittää että pääs hotellille |
Paikka vaikuttaa ihan asialliselta ja kun oli asetuttu taloks mentiin vähän kävelemään rannalle. Ja sitten syntyi kuningasajatus: illaksi bussilla Taorminaan! Eihän me sitä bussia venattukaan ku about tunti. Nää sisilialaiset paikallisliikenteen kulkineet menee melkoisen afrikkalaisen aikakäsityksen mukaisesti. Vain vartin aikataulusta myöhäsä tuli yks bussi, mutta se oli täynnä ku Turusen pyssy, ja kuski kieltäyty ottamasta enää enempää ylilastia joten seuraavaa venattiin sit taas puolisen tuntia.
Onneks siinä oli tilaa. Taormina oli ihan huikeen upea! Korkeella vuoren huipulla, tie sinne oli jo yks elämys! Kaupunki oli kaunis ja kaupungin yläpuolella oli melkein 2000 vuotta vanha amfiteatteri josta oli näkymät joka puolelle ja jossa oli just rakenteilla jonkunasteinen rokkiveto. Käppäiltiin, ihasteltiin, Eeva osti mekon ja melkein kassikaupan tyhjäks mutta sen sain estettyä!
Juotiin aperitiivit ja syötiin hyvin. Mitäs sitä muuta voi toivoa! Tultiin bussilla takaisin hotellille ja nukkumaan, huomenna on uus päivä ja uudet kujeet...
