Jutunhan siis teki entistäkin jännemmäksi Marjon takarengas, joka oli kulunut ihan silmissä niin, ettei kulumamerkki enää ollut urassa vaan jo ihan pinnassa. Tarttee varmaan välttää lätäköitä ja muutenkin ottaa melko varovaisesti kun nää tiet on muutenkin liukkaita sateella. Ja sit ne urat on ajoittain aika villejä. Onhan nää parantunu viime kerrasta mutta kyllä sitä rypylää vieläkin löytyy.
 |
| Hyvä valinta Puolan sateisiin |
Siis eilenhän me vielä oltiin suunniteltu Slovakian puolelle menoa, mutta illalla Tossu tekstaili, että he olis lähdössä Tsekeistä jonnekin pohjoisen suuntaan ja ehdotteli tällejä Bielsko-Bialaan joka on kuulemma kaunis kaupunki. No eikun sieltä majoitus varaten ja sateessa tuuppaamaan.
Alkumatkasta tie ja sadekin oli vielä suurinpiirteein siedettävää, mutta kun lähestyimme Tarnowia törmättiin ihan tolkuttomaan 10 kilometrin jonoon jonka aihetti kaupungissa olevat liikennevalot! Ja silloin alkoi tulla vettä. Siis vettä... Siis niin paljon vettä että edes Hanxin parempi sadeasu ei pitänyt kuivana.
Mulla on aikoinaan hankittu jokin yksosainen viritys joka kyllä normaalioloissa toimii, mutta ei sitä varmaan syvänmeren sukellukseen ole tarkoitettu... Kymmenen kilometrin jonossa likoamisen jälkeen tuntui että kuivaa ei ollut edes ajatuksissa. Lisäksi tie oli kuoppainen, urainen ja varsin liukas. Tällaisina hetkinä tulee ihan vähäks aikaa mieleen että miksiköhän me lähdettiin kiduttamaan itseämme moottoripyörillä pitkin vieraiden valtioiden teitä. Onneks se tunne menee oikein nopeesti ohi heti kun aurinko vain paistaa.
Tänään ei sit paistanut. Krakowan ohituksessa oli taas edessä kunnon ruuhkat ja Eevalla alkoi pyörä oikutella, ei meinannut huolia oikein noita vaihteita sisään ja etenkin ykkönen ei meinnnut suostua. Onneks on vääntävä kone ja lähtee se kakkosellakin liikkeelle...
Viimeiset 70 km Bielsko-Bialaan oli aikalaista henkiinjäämistaistelua. Tossu viestitti olevansa tienposkessa jossain Tsekeissä takalaakerit hajonneena. Onneks lähellä oli paikallinen huolto jossa juuri ne laakerit oli asennettu neljä vuotta sitten. Tuttu paikka siis.
Me jatkettiin hartiat kyyryssä kuin keskiajan taistelijat sitkeästi kohti kohdetta - niin ja tie oli oikein huono! Sitä vanhaa perinteistä Puolalaista kamaa. Kaikkea tuli eteen, pienessä kylässä tuli nähtyä miten 350 kiloinen softail nousee plaaniin! Täysin odottamatta tiellä oli 25 cm syvä joki joka oli parikymmentä metriä leveä! Ei se malmikasa jaksanut plaanata ku muutaman metrin ennenkuin upposi sinne pohjalle komean vesiroiskeen säestämänä. Voin kertoa että pelästytti. Niin muuten tyttöjäkin joilla on sentää sata kiloo kevyemmät pyörät.
Perille kuitenkin päästiin. Jostain syystä huone on nyt koristeltu märillä romppeilla,. Jotain hyvääkin sentään, kun lilluttiin jumalaisessa kuumassa kylvyssä ja poikettiin kulman ravitsemusliikkeessä nauttimassa erinomaiset pizzat. Tossu viestitteli myöhemmin, että mopo on korjaamolla ja aamulla kuulee tuomion että miten käy. Me otettiin huoneet myös toiseksi yöksi, ei noita märkiä kamoja huomenna pysty mitenkään päälle virittelemään. Jäädään ihmettelemään kylää...
 |
| Ensin tossa liotettiin kamat puhtaiks ja sitten ittemme |
 |
| Viehättävä huone oli kyl |
 |
| Koristelu menossa |
 |
| Motoristit muuttaneet sisään ;) |
 |
| Näkymää hotellin ovelta vanhalle suurtorille |
