perjantai 5. heinäkuuta 2019

Itärannalle Capo Muliniin

Aamulla vedettiin ihan loistava aamupala nautittiin ja pakattiin kamat ja eikun tietä pitkin. Toi Giardino delle Zagare on kyl sen tason mesta että jos näillä seuduin koskaan liikkuu niin kannattaa pitää mielessä ja poiketa yökseen! En lakkaa kehumasta en!

Kangaskaktuksia koristeena

Fillari koristeena


Matka itärannalle meni eritäin paljon nopeammin kun aavisteltiinkaan vaikka ajoittain pysähdyttiin kuvamaan kauniita maisemia. Täää on kyl huikee, sisämaassa on kuivaa ja kuollutta koko maisema mutta samantien kun tullaan rantakaistaleelle alkaa kaikki vihertäää ja ollaan melkein viidakossa, Etnakin komeena patsastelee tossa vieressä.




Catanian kohdalta hypättiin kaupunkiliikenteeseen ja Eeva sai taas sydämentykytyksiä. Aika villiä on meno Sisilian saarella ajoittain. Capo Mulini löytyi ja hotelli kans, ihan heti sisäääntulotien varresta. Punto lukittuun parkkiin, sisäänkirjautuminen ja pikainen suihku. Huone oli kattohuoneisto, eli ikkunat oli pieniä ja katolla mikä ei ainakaan meitä haitannut sillä keli on aika kuuma edelleen ja kaikki aukot mitä ei ole on hyvästä, pitää kuuman muualla...

Kylppäri

Kiva  tää huone
Nättiähän tää


Juha lööys sen pienen hipin itsestään


Taaperrettiin kylälle ja löydettiin uimaranta minne päätettiin mennä kunhan on lounaasta selvitty. Tää olikin enemmän sanottu ku arvattiinkaan. Capomulini Terazza oli paikka ja ihan Sylvester Stallonen näköinen tarjoiija suositteli turistlounasta kun se on kuulemma hyvä ja siinä on vähä kaikkee ja hyvä viinikin tulee mukaan ja ei maksa liikaa... Otettiin sit se, 25 €  per nuppi oli vähä enemmän ku me ajateltiin mutta kun ne alko köijään evästä pöytän niin ei enää varsinaisesti harmittanu...

Aina oon luullu että karjalalainen tapa katsoa että pöydässä on sen seitsemää sorttiaa on cool mutta näillä oli alkupaloina 11 lautasta meren herkkuja! Oli fritattua äyriäistä ja mustekalaa, simpukoita kaloja yms yms yms! Oltiin niin turvoksissa jo alkupaloista vaikka ei todellakaan jaksettu vetää ku reilut puolet annoksesta että esitin Syltylle pyynnön että voisko pitää vartin tauon ennen pääruokia että pystyy edes ajatteleen niitä. Kaikki oli oikeesti todella herkullista!

Alkupalat


Pääruokana pöytäään tuotiin kolmea erilaista pastaa ja kaikki oli loistavia, ja etenkin se Frutti di Mare oli sellanen että meinas itku päästä! Ei olla juurikaan parempaa koskaan maistettu ja voin kyllä kertoa että on laadukkaissakin paikoissa joskus jouduttu syömään! Tälle kyllä pisteet, peukku ja vahva suositus jos täällä poikkeaa. Ajateltiin ensi kesänä tulla ihan vaan ton lounaan takia poikkeemaan... Jälkkärinä oli Limoncellosorbettia, ei olis kyl jaksanu yhtäään enää enempää. Viinikin oli loistavaa!

Pääruoat


Poikettiin sen verran hotellilla että haettiin uimakamat ja mentiin paikalliselle rannalle konttoria pitämään. Oi laavakiveä ja ihan vartavasten rakennettu ranta, laavakiviltä kun vähä haastavaa mennä uimaan. Meni iltapäivä rattoisasti.



Päivän konttorikuva



Hotelliin suihkuun ja sit illlaks kylälle. Kaunis tää on ja ilmeisesti paikallisten lomapaikka. Ranta notkollaan ravintoloita jotka on rakennettu selllasten tolppaviritysten päälle että edes Italian rakennussääännökset ei voi niitä hyväksyä mutta niin ne vaan siellä oli. Joka paikassa oli valkoiset liinat ja täys kattaus lautasia, laseja ja aterimia ja me oltiin vieläkin niin turvoksissa lounaasta että etsittiin se ainoo hiljaisempi ja ystävällinen ravintola joka hoiti meille pöydän jossa voi vaan juoda ja polttaa yks hyvvä sikari.

Tän päällä istuu 500 ihmistä...


Lapasestahan se lähti tääkin, Eeva halus Proseccoa ja kyyppari sanoi että sitä ei ny valitettavasti saa laseittain niin otettiin sit pullo. Hyvää oli... Täällähän ei siis koskaan juoda syömättä joten kyllkiäisiks tuli Bruscettoja Jotka riitti ihan hyvin illalliseks. Oli muuten julman hyviä.




Jatkettiin vielä hetki pööpöilyä rannalla ja mentiin hotellille blogia kirjoittamaan. Nettiyhteys oli paras aulassa joten mentiin siihen oikein mukavan pyöreän respan tätin riemuks ja ajateltiin että kirjoitusevääks mä otan punaviinin ja Eeva Limoncellon. Ylläsi oli ku täti kaatoi lasillisen Limoncelloa. Siis lasillisen...

Limoncelloa melkein yhtä paljon ku punaviiniä...


Siks tää saattaa olla vähä sekavaa, mutta huomenna mantereen puolelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti