Assisipäivä

Tänään mentiin heti herättyämme Assisiin. Ollaanhan siellä käyty ennenkin mutta se on senverran kaunis ja kiva kylä että mielellään sinne menee aina uudelleen.

Alkumatka meni aika rauhallisesti kun juuri kun oltiin kämpiltä lädetty osuttiin jonkun pyöräilykisan jonon jatkoksi. Siinä sitten köröteltiin karvan alle viittäkymppiä kymmenisen kilometria kunnes reitit erosivat. Kovakuntoisia poikia kun kolmenkympin helteessä vetää munamankelilla peräsuoli pitkällä...

Sitten motarille ja kohti Assisia. Pantanen tuttuun parkkihalliin ja kaupungin keskusaukiolle kahville ja suunnittelelmaan mitä halutaan nähdä. Täällä kun on silleen aikoinaan käyty Fransiskuksen luostarit ja sellaiset läpi niin nyt ajateltiin jotain uutta väijyä.

Parkkihallin ulostulo on kaunis

Ja näitä riittää

Aamukahvi

Tuonne pitäis kohta lähteä punnertamaan

Partiolaiset myy mehua keskusaukiolla

Vedettiin syvään henkeä ja lähdettiin kiipeämään kohti San Ruffinon katedraalia.Tää on se paikka missä Fransiskus vaikutti ennenkuin alkoi omaa kioskia perustella. Oli vaikuttava paikka ja kryptassa oli varsin hyvä kokoelma takavuosien muistoesineitä. Käytiin sielläkin...

San Ruffinon katedraali

San Ruffinon katedraali

San Ruffinon katedraali

San Ruffinon katedraali Fransiskuksen rukouskrypta

San Ruffinon katedraali, kasukkanäyttely

Seuraavaks vedettiin vielä syvempään henkeä ja jatkettiin kiipeämistä kukkulan korkeimmalle kohdalle jossa on Rocca Maggiore, keskiaikainen linnoitus joka on turvannut kaupungin rauhaa jo 1000 vuotta. Nykyisin merkitys on vähäisempi mutta paikallisille keskiaikaharrastajille autenttinen keskiaikainen linnoitus luo kyllä varsin hyvät puitteet harrastaa...

Tonne pitäis punnertaa...

Paikallinen piha...

Kohde näkyy jo

Tuonne

Kunhan ensin ihaillaan maisemia

Bändipaidalle perspektiiviä

Linnan ajoluiska

Vähän oven mallia, saa koputtaa lujastikin

Ritarisali

Ei turistirihkamaa, kaivauskamaa

Kaivauskamaa

Maisemaa tornista

Vähä haastavat nää tornin portaat

Ei varsinaisesti liikaa tilaa missään.

Lämmöt oli noussu kolmenkympin paremmalle puolelle ja meinas pukkaa soijaa pienikin liike joten pidettiin oikein mukavalla pienellä terassilla taukoa ennenkuin laskeuduttiin ihmettelemään Basilica di Santa Chiaraa. Siinä kirkon kulmilla joku täti veteli harpulla oikein suurella tunteella ja pysähdyttiin sitä kuuntelemaan toviks. On meinaan vaikee soitin ja aika virtuoosimaisesti mimmi veteli.

Ostettiin siitä sen levy ja paljastui että kysessä oli Valeria Carissimi, kohtuu kova harpisti https://www.youtube.com/watch?v=AmyqMH8GtSU. Siellä se basilika pysyy mutta ton tason tätejä ei ihan joka päivä löydä kadunkulmasta soittamasta...

Vartti puhdasta nautintoa!

Ei se basilikakaan huano ollu. Rakennettu 1100 luvulla ja ollut aikoinaan Fransiskuksen ja Pyhän Claran kantapaikkoja. Kryptassa kirkon alla oli messevä kokoelma molempien pyhäinjäännöksiä kaavuista ja sandaaleista alkaen. Niin, ja Claran hauta jonne oli oikein jono kun pyhiinvaeltajat piti hiljaista hetkeä sarkofagin vierellä. Sitä en viitsinyt kuvata.

Pööpöiltiin sit vielä kylillä nauttimassa fiiliksestä ja kahvista. Mutta pakkohan sieltä oli pikkuhiljaa Frattaan lähteä valumaan kun pojat pelaa potkupalloa ja Marcolla ja Lorellalla oli niitä suunnitelmia  illaks.

Katotaan mihin me tänään päädytään ja kuin myöhään menee. Mutta veikkaan että hauskaa tulee olemaan ja uusia tuttuja tulee taas lisää. Kyllä se alkaa siltä näyttää että kohta tarttee alkaa täkäläisillä asuntonäytöillä käydä...

Jatkuu huomenna, sama lepakkokanava!