Koska majoitumme Air´bnb asunnossa, ei täällä ole normaaleja hotellipaleluja. Niinpä teimme aamupalan kimpassa, siitä tuli tietenkin erinomainen, kun jokainen oli saanut valita omat haluamansa raaka-aineet. Vastoin sääennustuksia aurinko alkoi pilkistellä pilvien lomasta ja suunnitelma siirtyä kohti Venetsiaa alkoi mukavassa säässä. Tuo kelluva kaupunki, jossa Petri ja Anita eivät olleet vielä koskaan käyneet. Varoiteltiin kyllä ennakkoon, että kylä on kohtuullinen Minoksen labyrintti ja kun keleistä ei uskalla koskaan mennä takuuseen, saattaa olla tiedossa sateisen kosteakin päivä.
Asemalle käveltiin siis alkuun pilvipoudassa ja loppumatkasta jo komeassa auringonpaisteessa. Paikallinen Pekka Pouta oli lupaillut pitkin viikkoa kolmea pisaraa koko päivälle, joten olimme enemmän kuin tyytyväisiä sateenvarjon varmuuden vuoksi kantavia turisteja, kun varjoja ei tarvittukaan.
Asemalla ostettiin liput henkilökunnan avustamana ihan itse automaatista ja vähän ihmeteltiin kovaa hintaa, 19 €/pää. Mutta kun Venetsiaan oli päätetty mennä niin sinnehän sitten mennään! Tulisi vaan se juna... Epäilys meinasi hiipiä sisimpään, kun junan lähtöaika oli kohdillaan ja kaikki ne näyttötaulut jotka Padovan asemalla toimivat eivät osanneet sanoa muuuta kuin että kyllä se joskus tulee. Taitaa olla yhtä luotettavaa toimintaa kuin postilla tai VR:llä.
Kymmenen minuuttia myöhässä, kun jo oli melkein toivo kuopattu, juna tuli ja mukavilla penkeillä ilmastoidussa osastossa mentiin 220 km/h kohti Venetsiaa. Tää olikin sit joku pikajunan poikanen, johon se aseman mimmi meille liput myi.
Pööpöiltiin sitten pitkin kujia ja kanaaleita istuskellen mukavissa pikku paikoissa erinäköisten juomien kera ja nautittiin elämästä. Venetsia on ihana, joskin aavistuksen sekainen labyrintti. Paperikartta oli ostettu rautatieaseman kioskista mutta sen kanssa oli melko haastavaa liikkua kujilla, joten aina välillä laitettiin kuukkeli ohjeistamaan kun tuntui, että ollaan ehkä jossain muualla kun pitäisi. eihän tämä kovin iso paikka ole mutta kun ei kapeilta kujilta näe edes aurinkoa jonka mukaan suunnistaa.
Rialton silta kuitenkin löydettiin ja samoin Markuksen tori. Oltiin varoiteltu paikan hintatasosta mutta päätettiiin silti koittaa olla rohkeita ja mennä nauttimaan virvokkeita rannan ravitsemusliikkeeseen. Oli muuten varmaan elämämme kalleimmat oluet, 21 € tuoppi! Ok, olihan se edes 0,66 kokoinen... Mutta paikkaan istuessamme tiesimme mitä odottaa. Läheiselle kadulle tuli pari nuortamiestä ghettoblasterin kanssa ja alkoi vetää kohtuu villiä brakedance showta. Katsoimme ihaillen ja totesimme, että meiltä toi taitaa olla jo förbi. Ei nää rautakanget enää tolleen solmuun taivu, edes vahingossa.
 |
| 2 olutta, Prosecco ja pieni non alc juoma 72 € |
Illansuussa kuukkelin avustamana taaperrettiin takaisiin rautatieasemalle ja mentiin varaamaan liput takaisin Padovaan, 4,80 €/pää. Pääteltiin että porukkaa ei haluta liikaa Venetsiaan kun sinne pääsy maksaa maltaita mutta poispääsystä melkein maksetaan. Täähän oli paikallisjuna joka oli oikein 5 minuuttia hitaampi kun se aamupäivän superlaite. Vättäisin, että hinta/laatu suhde oli tässä paluumatkalla parempi.
Padovassa mentiin samoilla lämpimillä etsimään ruokapaikkaa vanhasta keskustasta kuukkelin avustamana. Eevalla alkoi kenkä hiertää ja juuri kun oltiin lähellä mahdollista ravintolaa alkoi olla tunnelma jo sillä mallillaan, että nyt se eka mahdollinen paikka ja safkat naamariin ja kohti kämppiä.
Sattuman oikusta löytyi pieni ilmeisesti suhteellisen uusi ravintola nimeltä La Sciabola, ja nyt täytyy myöntää, että osui kohdalleen. Sapuska taivaallista, lista melko lyhyt mutta korkeatasoinen ja viinit aivan maailmanluokkaa. Palvelu loistavaa, ystävällistä ja osaavaa. Jos tolla konseptilla ei ala huomiota tuleman niin tulis edes tätä kautta, nuoret tyypit tekee juttua rakkaudesta lajiin ja suurella intohimolla. Jotenkin tuli muutama Suomalainen tuttu mieleen. Jos ootte joskus Padovassa poikkeemassa niin tää paikka kannattaa ihan tosissaan etsiä ja käydä kokeilemassa, ei voi tulla pettymystä.
Kello alkoi jo olla runsaasti ja askelia oli päivän aikana tullut 20 000+ joten on vissiin aika heittäytyä kyljelleen ja jatkaa seikkailuja huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti