Aamulla herättiin siinä viiden paikkeilla ja taksi tuli keräämään meidät kyytiin kymmentä vaille kuusi. Kuljettaja oli ihan puhelias tapaus, ei ollut hetken hiljaisuutta ennen lentokenttää.
Ja siellä sit treffattiin Petri ja Anita jotka oli lähdössä mukaan keikalle. Hetki painittiin tarkastuskorttien ja online checkingin kanssa, kunnes päästiin jonottamaan turvatarkastukseen. Harvoin on osunut noin komeeta rysää tähän kohtaan! Kolmisen varttia kului jonossa vaikka toi nykyinen Finavian systeemi on melkoisen ketterä asiakasta kohden. Miks kaikkien pitää just tänään aamulla lähtee jonnekin?
Pikaisten kahvien jälkeen koneeseen ja kyllä on edelleen pakko sanoo että on Finskin palvelu ja toiminta menny melkoisen huonoks. Ei tarjoilua koneessa, muuten kuin lompakkoa avaamalla, ja jakkarat ihan toivottomia. Niskatyynytkin poistettu. Toisaalta, ei ne muutkaan paljopn arempia kai oo...
Milanon Malpensalla sitten etsittiin autonvuokraamoita. Tunteella! Ensin oli nuolet etelään päin ja sitte yhtäkkiä ne näyttikin pohjoiseen. Hetken hortoilun ja natiivien opastuksen jälkeen seurasi oivallus: sehän on alakerrassa jossain! Ja sieltähän se löytyi.
Tunteroinen siinä melkein pyörähti, ei QR-koodi rekisteröinyt vuoronumeroa, vanhempi pariskunta tukki luukua kolme varttia ja kaikkee muuta rattoisaa. Mutta auto saatiin! Cupra sopivilla mausteilla ja eikun kamat kyytiin ja kohti Padovaa. Paitsi että luotto Garmin vähän alkuun yski ja tehtiin ketunlenkkejä ennenkuin huomattiin nollata koko systeemi ja aloittaa koko homma alusta. Alkoi tulla järkeä liikkumiseen.
Parilla huoltoasemalla pysähdyttiin, syömässä ja ottamassa yhteyttä majoittajaan, jolta tulikin ohjeita Air B'n Been sisäänpääsemiseksi. Hyvä niin, sillä muuten olisi ollut ongelmia enemmän kuin tarpeeksi.
Ensin ei Padovassa parkkipaikan portti meinannut aueta. Vartin jumpan jälkeen keksittiin miten se käikäle toimii sa se homma oli taputeltu, Cupra parkkiin ja kamat sisälle. Jossa todettiin, että ovikoodi ei siis toimi. Tai toimii, ja ovi sanoo tsirp, mutta ei aukene. Muutaman yrityksen jälkeen soitettiin ylläpitäjälle ja piiiiiiiitkän keskustelun jälkeen saatiin hänet ymmärtämään, että jotain on perustavan laatuisesti pielessä ja ovet vain ei aukene meille.
Huoltomies tuli paikalle ja totesi saman, ei toimi. Paikalla oli aloittanut uusi siistijä joka onneksi oli vielä talossa. Hän oli vetänyt innoissaan kaikki siivoamansa ovet kunnolla manuaalisesti lukkoon, jolloin koodi kyllä toimi mutta ovi ei auennut. Eli huoltomies huusi kuin hyeena ja kävi kaikki ovet läpi siivoojan avainnipun kanssa ja me päästiin majoittumaan.
Kalijalla käytiin kylällä ynnä kaupassa. Tähän majoitukseen kun ei silleen kuulu aamupalaa joten tehdään itse. Ei ollut varsinaisesti kustannuskysymys paikallisen halpamarketin hinnoilla, vahingossa tais tulla pullolliset Baroloa ja Ripassoakin mukaan. Ihan vaan maun vuoksi.
Tiputettiin ostokset kämpille ja kuukkeloitiin kylän parhaat ravitsemusliikkeet ja eikun tulta päin. Löytyi Pago Pago joka oli saanutrunsaasti kehujanpitkin maailmaa. Testasimme ja liityimme joukkoon. Loistava paikka. Kannattaa poiketa jos näillä kulmin liikuskele.
Nyt muuten väsyttää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti