Tänään vielä oli sen verran kova tuuli ja aamulla vielä sadettakin, että taukopäivä Turussa oli edelleen kohdallaan. Käytiin aamupalan jälkeen kaupassa ja ajateltiin mennä tutustumaan Luostarinmäen käsityöläismuseoon, jossa ollaan käyty viimeeksi joskus aikaan ennen ajanlaskun alkua. Joona soitti kuitenkin aamupäivällä ja kysyi että onko minkälaisia lounassuunnitelmia? Heillä kun on Kakolan Ruusussa myös lounasta tarjolla ja pari kahden hengen pöytää saattaa olla vielä vapaana.
Nopea toimintasuunnitelman muutos ja jumikulaarilla Kakolanmäelle nauttimaan Ruusun lounaasta. Kyllä kannatti! Marinoitua lohta ja iberico possun filettä hyvillä lisukkeilla ja leivän päälle sitä jumalaista grillattua voita! Lisänä hyvin mätsätyt viinit... Tähän voisi vaikka tottua.
Tallattiin siitä sitten Turun kauppahalliin jälkiruokakahville ja teettämään Eevalle oma avain veneen lukkoon, ettei hänen tarvitse sateessa odotella että Juha suostuisi tulemaan saunasta availemaan luukkuja. Turun vanha kauppahalli on edelleen ihan mainio paikka nauttia huvästä ruuasta ja mainiosta ilmapiiristä.
Luostarinmäki on ihan oma kokemuksensa. Se on ainoa jäljellä oleva osa Turkua, joka säästyi 1800-luvun suuresta tulipalosta. Ne pari muuta aluetta on jo aikoinaan purettu ja rakennettu täyteen betonilaatikoita. Käsityöläismuseo on perustettu 1940-luvulla ja on edelleen voimissaan. Jaksettiin kiertää hieman yli puolet alueesta. Todettiin yhdessä, että täällähän tämä pysyy ja tänne pääsee vielä uudelleenkin.
Mentiin siis Uuteen Apteekkiin oluelle ja siiderille ja katsomaan olisiko Jussi Vares paikalla. Ei ollut ja muutenkin oli aika hiljaista. Sieltä veneelle ajatuksella, jos jotain pientä söisi. Ei kyllä kauhea nälkä vielä ollut ja se loppukin nälkä poistui kun kävin katsomassa veneen vessan pönttöön. Se oli melkein piripintaan täynnä hiekan sekaista, epämääräisen näköistä vettä/jotain muuta tuotosta.
Saunassa käytiin ja Juha löysi sieltä työn kautta tutun kaverin joka oli juuri tullut vain hieman kivitaloa pienemmällä 60 jalkaisella purjeveneellä laituriin. Hetki juteltiin ja Juha lainasi pari letkuklemmaria ajatuksella, että saisi sen paineveden vihdoin toimimaan ilman että se hukkaisi aina paria litraa vuorokaudessa pilssiin.
Se suunnitelma sai kuitenkin jäädä odottamaan, kun se vessa taas näytti varsin täydeltä. Juha tutkiessa asiaa ilmeni, että septisäiliö oli melkein ääriään myötem täynnä vettä muun kaman ohella. Tämä sähkövessa kun käyttää huomattavasti enemmän vettä kuin se vanha pumpattava versio. Eihän sinne juuri jööttiä ole tehty, sateella vaan hieman kusta loroteltu. Lopputulos kuitenkin oli se, että septitankki oli turvoksissaa kuin tiine sammakko ja osa huuhteluvedestä oli jo tunkenut huohotinletkuun tukkien sen (ilmalukkoperiaatteella) ja niinpä se neste valui vastapalloon pönttöön päin.
Tähän aikaan illasta ei enää ollut mitenkään mahdollista ajaa septin tyhjennykseen joten Juha vaan ruuvasi huohotinletkun irti liittimestään jolloin sitloodaan levisi miellyttävä tuoksu ja septisäiliö otti alkuperäisen muotonsa lopettaen vastapalloon liemen puskemisen. Tarttee varmaan aamulla käydä tyhjennyksellä ennen Nauvoon lähtöä...
Semmoinen päivä oli se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti