Ja taas mennään!

Taas iski kaamosahdistus ja oli pakko päästä hetkeks lämpimään ja valoiseen paikkaan. Olimme siis varanneet parin viikon keikan Phukettiin ja Khao Lakiin Thaimaaseen. Jos vaikka tällä kertaa selviäisi hieman pienemmällä paperisodalla ja nenänkaivelulla kuin vuosi sitten...

Jo varhaisessa vaiheessa tuli selväksi että tällä kertaa ei ihan kaksistaan tarvitsisi reissata. Juhan entinen nyt jo eläkkeellä oleva pomo Kari oli vaimonsa Marjaleenan kanssa varannut samaan lentoon ja läheiselle hotellille kolmen viikon loman. Eli ensimminen viikko saattaa mennä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Joka alkoi jo lentokentällä.

Nautittiin koneeseen nousua odotellessa pari olutta ja visioitiin mitä kaikkee kivaa keksittäisiin ensimmäisen viikon ajalle. Kone oli huomattavan täynnä ja kun siinä oli vielä jotain bookkausongelmaa niin huomasimme Eevan kanssa istuvamme varsin eri puolilla koneen keskiosaa. No onhan tässä kaksi viikkoa aikaa olla pääsääntöisesti kahdestaan.

Lento meni hyvin ja aikataulussa, mutta kai tämä nykyinen lama ja ahdinko näkyy myös Finnairin toiminnassa. Sapuskat ei varsinaisesti kurmeetasoa olleet, ei edes hyvää keskitasoa. Pakkohan ne oli kiukulla tuulensuojaan heittää mutta mistään nautinnosta ei voinut puhua. Ravinnon otto olisi oikeampi termi.

Pienen odottelun jälkeen saatiin huone Kata Sea Breezestä ja ihan mainio huone olikin. Iso ja tilava ja terassilta suora pääsy altaalle. Kai tässä voisi viikon viihtyä! Eevalla painoi matka ja kun oli syöty maittava taikeitto hän vetäisi pienet tupluurit sillä aikaa kun Juha kävi kulman hierontapaikassa vedättämässä lentokoneen jumittaman ruodon kohdilleen. On nää uskomattomia tyyppejä, 140 cm pitkä ja tuskin neljääkymmentä kiloa painava kirppu pisti ison miehen sellaiseen solmuun että välillä tuntui ettei siitä edes oikene. Mutta kaikat tuli kuntoon kallonpohjan lihaksia myöten.

Herätin Eevan ja lähdettiin taapertamaan pikkuhiljaa Kharon beachia kohti. Kari tuli puolivälissä vastaan ja juteltiin, nautittiin olutta ja viihdyttiin. Käytiin herättämässä Marjaleena kauneusuniltaan ja sitten polttelemaan hyviä sikareita viihtyisään paikkaan hyvien juomien kanssa.Jutellessa ja poltellessa lirvahti lähes pari tuntia.

Mentiin sovittuun pieneen kadunvarren matkatoimistoon ja varattiin tiisteille pieni saarihyppelykierros ja vastapäiseen kalaravintolaan mentiin syömään elämä hyväksi! Kari taisteli melkein kiloisen hummerin ja ei ne muutkaan eväät mitenkään huonoja olleet. Nyt on hyvä aika lähteä nukkumaan ja keräämään voimia huomisiin seikkailuihin.