perjantai 5. heinäkuuta 2024

Pyykkiä ja taukoilua Turussa

Eilen pestiin pyykkiä ja lonnittiin pitkin kylää. Syötiin hyvin ja lähinnä keskityttiin oleiluun, satunnaisten sadekuurojen välissä. 

Illemmmalla tuli vanha tuttu ja työkaveri, Sampsa, vaimoineen laituriin ja siinähän se aika rattoisasti meni jutellessa.

Tänään herättiin kunnon kaatosateeseen. Varauspaikka loppuisi tänään yhden jälkeen ja Eeva oli migreenin takia valvonut koko yön. Vaikka tavoite oli mennä tänään Nauvoon, kun mahdollisesti olisi ollut pariin päivään se paras keli tuohon, niin käytiin tyyhjäämässä septi ja ajettiin vapaaseen laituripaikkaan, johon voidaan jäädä viikonlopuksi. Ei ihan optimiratkaisu mutta migreenisen frouvan kanssa ei nyt ihan ensimmäisenä tule mieleen lähteä kryssimään Nauvoa kohti.

Sade loppui vähän ennen puolta päivää ja kerättiin itsemme ja käytiin tutustumassa Suomen Joutseneen ja Sigyn-parkkiin. Suomen Joutsen oli entisensä ja kiinnostavinta oli laivan historiasta kertova näyttely. Mutta se Sigyn, joka on maailman harvinaisuus, puinen kolmimastoparkki. Ainoa säilynyt lajissaan. 

Sigyn on parhaillaan kunnostuksen alla, mutta ennenkaikkea meihin teki vaikutuksen tieto, että tuonkokoista parkkia on operoitu aikoinaan alle 15 hengen miehistöllä! On saanu ukot olla aika kuosissa, ei ollut vinssejä tai automatiikkaa, kaikki tenniskentän kokoiset purjeet on siis nostettu, laskettu ja hoidettu kuuden hengen miehistöllä, ne muut kun on ollu päällystöä, kokkeja tai puuseppä-purjemaakareita.













Täällähän on parhaillaan menossa RuisRock ja kansaa on kuin helluntaiepistolassa menossa, tulossa ja juomassa joka kuppilassa ja puiston penkeillä. Jopa vierasvenesatamassa jotkut veneen omistajat ovat keksineet tuoda oman veneensä vierassatamaan ja laittaa sen Airbnb-tyyppiseen lyhytvuokrakäyttöön hyvään hintaan. Kukaanhan ei ole keksinyt kysyä ympärillä olevilta veneiden omistajilta ja yöpyjiltä, onko kiva kun naapurissa juodaan ja mölytään. Mutta kai se on markkinarako, joka houkuttaa.

Ja taas lonnimaan veneelle ja vierailemaan Vinossa'an. Kun kävelimme Vähätorille päin, oli jono Kökar-laivalle ainakin kilometrin mittainen. Tuskin kaikki ruissiin haluavat samaan paattiin mahtuivat. Vielä olisi kaksi päivää täällä jaksettava, joten pitää alkaa huomenna kehittelemään jotain älyllistä tekemistä. Kyllä se tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti