Aamulla valmistauduttiin kovasti seuraavaan paikkaan eli Krk:n saarelle. Matkaa ei pitänyt olla kovinkaan paljoa, mutta kun rantatietä meinattiin ajaa niin aikaa piti kuitenkin varata. Lisäks Marjoa jännitti Lovreen tulon kaatumisen jälkeen aika kovasti, varsinkin kun tiedossa oli "alkulaskeutuminen" Lovren kylään, 200 m alaspäin puolen kilometrin matkalla...
 |
| Kamat pakattu ja matkaan |
Alas kuitenkin päästiin hengissä ja ilman isompia traumoja. Rantatietä ajettiin Opatijan ja Rijekan läpi, kauniissa maisemissa. Rijekan jälkeen tie kurvitteli silloilla ja tunneleissa kunnes tultiin varsin eksoottisen näköiselle ramppisysteemille, jossa korkeanpaikankammoista olisi saattanut huimata. Tie teki sillalla varsin tiukan 270 asteisen kiemuran ihan tyhjän päällä, ja lisäksi rinteessä melkein kilometrin korkeudessa!
 |
| Rampin mallia, toi venkura oli kiva ajaa.. |
 |
| Pieni kiva kaupunkimaisema Rijekan eteläpuolella |
Jatkettiin matkaa kohti Krk-nimistä saarta. Se on näistä täkäläisistä saarista ainoa, jonne pääsee siltaa pitkin eikä tarvitse lauttaa käyttää. Silta oli komea ja ajo saarelle sitä pitkin maksoi 21 kunaa/pyörä. Tie oli kivan mutkainen ja kaunis, mutta Marjo meinasi välillä hyytyä matkalle. Painaa vissiin vielä takaraivossa se kaatuminen ja lievä epävarmuus pyörän kunnosta. Kytkinkahva kun lyheni siinä kaatuessa pari senttiä.
Tie kiipesi välillä aika ylhäällekin laskeutuakseen taas laakson pohjalle. Ilman lämpötila alkoi kohota ja hikisissä olosuhteissa ehätettiin tavoitteeseen, Baskan kylään, joka kuulemamme mukaan lausutaan ihan suomalaisittain "Paska". Loppumatka oli jälleen omituinen. Päätieltä navi ohjasi hiekkaiselle peltotielle ja siitä taas asfaltoidulle kylätielle. Hotellia jouduttiin siis jälleen hieman etsiskelemään ja kyselemään paikallisilta. Täällä talojen numerot eivät mene mitenkään loogisessa järjestyksessä vaan 62 voi olla toisella tiellä kuin 72, ja oikean osoitteen löytäminen on varsinaista päättelyä ja pähkäilyä ja silti menee näemmä usein metsään yksinkertaisempaan logiikkaan tottuneilta.
Olimme niin aikaisin perillä, että huoneita ei oltu vielä siivottu edellisten jäljiltä. Marjo ilmoitti ettei aja ylimääräistä metriäkään tänään, joten hän jäi "vahtimaan kamoja" kun muu porukka ajoi parin kilometrin päähän Baskaan. Varsin kaunis rantakaupunki. Lomalta alkaa tuntua...
 |
| Eeva tunnelmoi Baskan rantakahvilassa |
 |
| Baskan rantaa |
 |
| Vähän kreikkalaista maisemaa täällä |
Sillä välin huoneisto oli siivottu ja Marjo oli kantanut kaikkien kamat ylös. Tässä vaiheessa ulkolämpötila oli kohonnut niin paljon, että ajokamat ahdistivat ja koko kööri suori muitta mutkitta ulkoaltaalle. Pikkuhiljaa alkoi olo helpottaa ja mielenkiintoa riitti myös ympärillä avautuvien vuorimaisemien tiirailuun.
 |
| Meidän terde, vajaa puolet siitä |
 |
| Ihan kiva näkymä terassilta |
 |
| Apartmenton allas, taustalla meri |
Illalla laittauduttiin ruokailukuntoon ja niinpä etsiskelemään taksin numeroa. Matkaa kylään on tietä pitkin yli kaksi kilometriä, joten vuorkavaunu tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Vähän oli haasteellista pirssin saanti ja just kun se saatiin ja pakkauduttiin kyytiin tuli ylärinteestä auto hippasen lujaa. Taksikuski painaa hulluna torvea ja välkyttää valoja ja tyyppi yrittää väistää taksia. Ei osunut taksiin, kaiteeseen kyllä... Kuski ilmeisesti lievässä humalassa. Emme ymmärtäneet kieltä, mutta äänensävy kertoi, että taksikursin ja kaaharin keskinäinen sananvaihto oli punaisen puolella ja kun esiin tuli poliisin kutsuminen paikalle, kaasutti rattijuoppo tiehensä. Päästiin kuitenkin Baskaan.
Baska on hyvin tavallinen turistikeidas Krk:n saaren eteläkärjessä, ihmisiä vilisevä rantapulevardi on reunustettu kaikenalisilla myyntikojuilla ja ravintoloilla. Suprmarketissa oli kyllä asiakaspalvelu kunnolla hukassa. Kauppa oli ihmisiä täynnä kuin ammuttu, leipätiskin pimu ei meinannu millään huomioida, että maksavat asiakkaat haluaisivat sämpylöitä. Ja kun huomio vihdoin saatiin pullat suurinpiirtein heitettiin eteen. Lisäksi joku kauppa-apulainen potkaisi ohikulkiessaan Henskun pikkuvarpaaseen ja jatkoi matkaa muina myyjinä, vaikka varmasti näki että nyt kävi kipeästi. Taitaa olla seuraavaksi joku toinen puoti vuorossa.
 |
| Baskan rantabulevardia |
Taksitolppa löytyi ja siellä seisoi taksi, mutta ei kuskia! Siinä sitten aikamme huhuilimme eikä kuskia kuulunut niin soitinpa sille taksille joka oli meidät kylälle tuonut. Vastaaja puhui auttavaa itäsaksaa eikä oikein mitenkään meinannut ymmärtää, että tässä me tolpalla seisotaan tyhjän taksin vieressä. Kun ei onnistunut taksin saanti siitä firmasta, niin soitetiin kilpailijalle. Pian oli mukava taksimies autonsa kanssa, joka toimitti meidät turvallisesti majapaikkaan.
Nukkumaan, josko aamulla heräisi sitten EU-maassa, Kroatia kun liitttyy siihen ensi yönä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti