keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Piti olla temppeli tai eläintarha, mutta olikin uivat markkinat

Aamulla mietittiin että mitäs tehtäisiin. Oi vaihtoehtona kävellä yhteysvenelaiturille ja käydä vilkaisemassa isompi temppeli ja eläintarha mutta meidän perheen ajopuuteoria ei petä koskaan!

Eläintarha oli suljettu ja pelkän temppelin takia ei sinne matkaan viitsisi lähteä. Siinä pohtiessa tuli paikallinen yksityinen taksiyrittäjä ja sanoi että minne mennään. Ehdotteli uivia markkinoita ja nehän mua oli kiinnostanut aikaisemminkin joten kyytiin ja survomaan 80 km:n päähän markkinoille!

Jo matka oli kiinnostava, nähtiin suolankuivatusaltaat ja paikallinen maaseudun liikenne joka oli ihan omaa luokkaansa, kaikki menee mistä mahtuu ilman mitään suuria ongelmia ja kypärä kakspyöräisillä oli lähinnä koristeena päässä, jos oli. Paras oli koko perhe jolla vain ajavalla isällä oli jonkun näköinen munankuori mutta lapset ja vaimo olivat tukka hulmuten kyydissä. Kaikki kolme!


Tuolla läpinäkyvässä repussa on kissa!


Mamma nyt pitää siitä hatusta kiinni!



Uivat markkinat olivat sitten elämys jota voi muistella jälkipolville vielä pitkään! Pitkähäntäveneellä mentiin pitkin kapeita kanaaleita joiden varret oli täynnä myyntikojuja. Jos jotain kiinnostavaa löytyi, niin vene parkkiin ja lompakko esiin. Aika samaa kamaa osalla rihkamakauppiaita oli kun muillakin toreilla, mutta ympäristö oli aika ainutlaatuinen!

Ostoksilla



Kookossokerin tekoa




Janon sattuessa yllättämään saattoi ottaa oluet jostain ohi melovasta ruokalaveneestä tai sit kojusta. Kumpiakin tuli kokeiltua! Jonkun mutkan jälkeen tultiin siihen keskusmarkkinapaikkaan ja aljoi varsinainen ruuhka kun melottavia ja moottorilla varustettuja pitkähäntiä oli jokunen kymmentä puikkelehtimassa toistensa lomissa kauppoja etsien.










Keskuslätäkön jälkeen siirryttiin asuinkaneeleille missä emännät pesi pyykkiä ja lapset uiskenteli villisti ja vapaasti. Nähtiin makee temppeli missä munkit oli koristelleet koiratkin! Tankkaamaan pysähdyttiin yhden pienen kanaalitalon viereen, jossa oli syötävän suloinen pikkutyttö syömässä portailla. Ihan täydellinen idylli!

Tää vaan oli niin syötävän söpö!












Huikea retki! Kaikki loppuu aikanaan ja palailtiin liikennettä ihaillen hotellille. Iltaa suunnittelemaan. Eli istuttiin terassilla ja tutustuttiin mukavaan suomalaispariskuntaan jonka kanssa turistessa aika meni niin hyvin että käytiin vain huoneessa tiputtamassa ylimääräiset tavarat ja ruokapaikkaa etsimään.

Matkanjärjestäjän suosituksissa oli pari lähellä olevaa joita ei oltu vielä testattu joten etsimään... Ensimmäinen oli kiinni ja toinenBan Chiang näytti olevan auki, siinä Silom Roadin suuntaisella kadulla etelän puolella. Pöytä saatiin heti mutta ruokalistaa joutui pari kertaa viittilöimään.

Ruoka oli taivaallista, jopa parempaa kuin eilen! Mutta se muu setti. Kun oli syöty laskua ei meinannut kuulua, ei vaikka kolme kertaa kysyttiin! Lopulta se kuitenkin suoostuttiin tuomaan ja ihan kohtuuhintaiset ne eväät oli. Eli hyvää ruokapaikkaa etsivälle tämäkin toimii jos vaan ei ole kauhean tarkka sen palvelun suhteen.




Olen puhunut ja menen pakkaamaan, aamulla on vaihto Cha Amiin edessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti