Ajopuuteoria ihan käytännössä!

Interwepin ihmeellisestä maailmasta oli tässä päivänä muutamana selvinnyt, että yksi oikein vanha tuttu, jota ei oltu nähty 35 vuoteen, on perheineen täällä kulmilla liikkeellä ja viettämässä synttäreitään. Pienen chattailyn jälkeen sovittiin tällit täksi päiväksi Huahinin kupeessa sijaitsevaan Black Mountain Water Parkkiin.

Aamulla aamiaisen jälkeen taksi alle ja kohti Huahiniä. Olis sinne päässyt bussillakin, mutta se olisi maksanut yhtä paljon ja ollut runsaasti tuskaisempi! Tuskainen meinasi olla tämäkin menomatka, kun mähän en muistanut tarkistaa mistä bussi vesipuistoon lähtee. Ja taksihan tiputti meidät juuri sen väärän ostarin eteen ja sanoi hakevansa siitä neljän paikkeilla...

Tarkistin bussin lähtöajan ja totesin, että lähtöpaikka onkin toinen ostari jonne on matkaa melkein kaks kilometriä, aikaa 15 minuuttia ja lämmintä 34 astetta. Ratkaisimme ongelman tilaamalla ilmastoidun taksin, joka oli perillä juuri samaan aikaan bussin kanssa, ja jälleennäkeminen bussista purkautuvan tuttavan kanssa oli oikein riemullinen! Vaimoaan ja lapsiaan emme olleet vielä koskaan nähneetkään, kun viime tapaamisesta oli oikeasti se 35 vuotta!

Vietimme oikein hauskan päivän vesipuistossa lilluen milloin minkäkinlaisissa lätäköissä ja toteuttaen ajopuuteoriaa ihan käytännössä seilaten Lazy Riverillä isoilla renkailla virran vietävänä! Samalla tuli päivitettyä 35 vuoden kuulumiset! Sovittiin että jos vähän tiheämmin vastaisuudessa, kun ei nyt kuitenkaan ihan mahdottoman kaukana toisistamme asuta...

Tästä alkaa hauskuus

Aaltoja

Eeva ajopuuna

Hauska loppui aikanaan mutta vaihtui toiseen hauskaan. Tultiin taksilla ensin Hua Hiniin ja siitä toisella hotellille Cha-Amiin. Pikainen suihku ja kulman vaatturille sovittamaan vaatteita. Uskomatonta jälkeä ne oli tehneet, housut jotka oli jo melkein valmiit istuivat niin hyvin että tuntui kuin olisi jo muutaman kilon laihtunut ja muutaman vuoden nuortunut. Liivi ja takki olivat vasta istutusvaiheessa, muutta jos niistä tulee yhtä hyvin istuvia kuin housuista ja paidasta, niin on lupa odottaa paljon! Eevankin edustusmekko oli jo aika hyvällä mallillaan.

Puku tekee miehen

Sovittiin seuraava sovitus huomisillaksi jolloin pitäis takissa olla jo hihat istutettuna ja liivikin vähän pitemmällä. Vaatturilta sitten oikopäätä jalkahierontaan paikalliseen ammattilaisluokan paikkaan. Naisilla oli sertifikaatteja seinä puolillaan ja sen kyllä huomasi. Kummallakin oli hieman nirvanaa syvempi olotila puolen tunnin käsittelyn jälkeen ja kun lähdettiin etsimään ruokapaikkaa molemmilla oli ajatus että kenen jaloilla me nyt kävellään! Ehdottomasti jatkoon ja uusiksi joku ilta!

Tästä alkaa, nirvanahetkeä ei saanu kuvata!

Ruokapaikka oli taas tutulla sivukujalla sillä siellä on vielä jokunen kokeilematon ravintola. Ja tää tämäniltainenkaan ei millään muotoa pettänyt! Hyvää huttua ja jälkiruokineen kaikkimeen parikymmentä euroa kahdelta koko setti. Jatkoon tämäkin, paikan nimi oli Tanya´s restaurant, ravintolaa voi oikeesti suositella. Pitäjä tuli vielä pahoittelemaan poislähtiessä, että oli keittiössä vähän ongelmia ja siks annokset tuli niin hitaasti. Ihan totta, tilauksesta meni melkein 4 minuuttia ennen kuin alkupalat tuli pöytään! Mä en ois niin nopeesti niitä saanu edes tehtyä...

Tässä istuskellessa tuli mieleeni lehdestä lukemani pikkupojan lausahdus, joka kuuluu näin: Arvostan todella kuinka kaikki täällä ovat tehneet parhaansa, että tunnemme itsemme erittäin tervetulleiksi. Juuri näin voisi sanoa tästä maasta ja näistä ihmisistä. Olemme tunteneet itsemme hyvin tervetulleiksi.

Sit olikin aika taas hyvä vetäytyä hotellille iltamyssylle ja blogia runoilemaan.