Lauantai-ilta meni rattoisasti risteillen Mälarenilla ja kauniita maisemia ihaillen. Tietenkin virallisen ryhmäkuvan oton jälkeen.
 |
| Virallinen ryhmäkuva |
 |
| Drotningholmin linna, Kallekustaa ja Silvia paikalla |
Sunnuntaina meinasi olla vapaapäivä, mutta onneks Jesper oli keksinyt kevyttä harrastustoimintaa Arladan lähellä olevalle moottoriradalle. Eli varsin aamusta letkue siirtyi sinne kunhan uskomattomat kamakasat (joillakin) oli saatu pakattua.
 |
| Kauheeta pakkausta |
 |
| Hamsterin mopo pienessä lastissa... |
Rata oli aika makoisa ja pari tuntia siellä tuli paahdettua suurella sydämellä. Sen jälkeen vielä poikettiin mutkateitä pitkin Vaxholmissa ja paketti olikin valmis laivaa varten.
 |
| Sieltä niitä tulee mutkista |
Aamulla pirteenä tielle ja Koukun tiluksille Pyhäjoelle aamukahville. Tuli reportteri paikalle haastattelemaan Frederickiä ja kai siitä asiallinen juttu syntyy.
 |
| Asiaa lehdistölle |
Siitä siirryttiin vanhaan Raumaan Koukun opastuksella kiertelemään ja kyllähän se on aina yhtä upea. Hieman meinasi yletön helle haitata kun lämmöt hipoiva kolmeakymppiä. Mutta urhoollisesti ajokamoissa mentiin.
 |
| Vanha Rauma |
Seuraavaksi olikin osoitteena raumalaisten varoittelema Pori ja pic nic lounas Kirjurinluodolla. Frederickin ja Lilianin ilmeet oli aika messevät kun viralliselle picnic-viltille alkoi ilmestyä evästä skumpasta alkaen. Marjo hostasi loistavalla tavalla tilannetta!
 |
| Samppista Kirjurinluodolla |
Ei kovin kauaa ehditty picnickiä viettää kun ekat pisarat tippuivat taivaalta, ja ennenkuin ryynimakkaroihin asti päästiin ne kelluivat aika surkean näköisenä kertakäyttögrillillä... Vettä tuli suoraan sanottuna uskomattoman paljon.
 |
| Kahvi laimeni sateessa samaa vauhtia kun jäähtyi |
Ei sinne voinut jäädä! Vajaa tunti pidettiin sadetta paikallisen terassilla mutta sitten ei auttanut kuin vetää kumipuvut päälle ja lähteä kohti Tamperetta. Matkalla satoi aina välillä joten kumeista ei voinut luopua ennenkuin perillä.
Otettiin mökki Härmälästä ja sitten kamaa kuivumaan...
 |
| Ehkä ne siitä aamuks kuivuu |
Markkun tuli hakemaan kyytiin autolla, ja täytyy myöntää että ton sadan kilometrin vapaauintiosuuden jälkeen auto tuntui varsin mukavalta välineeltä tutustua Tampereen kauneimpiin puoliin. Kierrettiin Pispalat ja Pyynikit, käytiin Näsinneulassa ihailemassa maisemia ja lopulta päädyttiin Plevnaan syömään maittava illallinen.
Ei kai sitä muuta kuin vatsan viereen nukkumaan ja huomenna kihti Savoa parin museon kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti