Alkaa olemaan tämän lomanpätkän yhteenvedon aika. Pari viimeistä päivää meni ihan rannalla loikoillen ja yötorilla ja muualla ympäristössä pööpöillen. Pikkuhiljaa pakattiin kamoja ja viimeisenä iltana Juha poikkesi vielä läheisessä biker-baarissa juttelemassa hengenheimolaisten kanssa. Tässä hieman kuvaa ja videota jäätelön teosta ja kookosten pudottelusta. Ei ihme, että porukka kookoksia tiputtelee, tuollainen kun tippuu päähän korkealta, voi olla henki poissa.
Jätskintekovideo oli niin iso että se piti laitttaa Youtubeen:
Hyvä truba Yötorin kulmilla
Pepsi, syötävän suloinen
Eevan jäätelöannos
Lähdön hetki
Kotimatka meni muuuten hyvin, paitsi että Eevan vieressä istui suomalaispariskunta jotka kohtuu valtoimenaan pärski ja röhi koko ajan. Eeva oli jo lennolla vähän huolissaan siitä minkälainen hyppykuppa sieltä tulee tuliaisena. Ja tulihan sieltä! Loppuviikosta kotiinpaluun jälkeen alkoi olla kummallakin kohtuu karhea olo ja kun tökittiin sieraimia pumpulipuikoilla, niin oikein koronapositiivisiksi kumpikin todettiin. Nykyään toi menee onneks nopeesti ohi, tosin Eevalla se oli melkoisen ärhäkkä tälläkin kertaa. Nyt luulis olevan vastustuskykyä, kun kummallakin on toisella kolme ja toisella neljä rokotusta ja saman verran sairastettuja tauteja.
Positiivista...
Nyt kun on koronasta ja pakkasen aiheuttamasta shokista on selvitty, niin on aika katsoa mitä jäi mieleen ja käteen.
Päällimmäisenä ainakin se, että keskellä talvea on kyllä hyvä käydä saamassa valohoitoa. Kaukoitä on tällä hetkellä melkkein se ainoa paikka minne suht asiallisilla kustanuksilla vielä pääsee ja missä on takuuvarmasti aurinkoa. Ja on ne ihmiset ja se palvelu siellä edelleen ihan omaa luokkaansa. Tosin tänä vuonna alkoi jopa henkilökunnalla aina välillä näkyä pientä kännykän räpläämistä, mutta ei vielä aivan samassa määrin kuin pohjoismaissa ja Euroopassa yleisemmin.
Luonto kyllä muuttuu huolestuttavan nopeaa tahtia. Se tuli huomattua snorklailukeikoilla riuttojen kuolleisuudestasta ja kalojen vähenemisestä. Paikallisetkin siitä välillä juttelivat ja olivat huolissaan. Sadekausi alkaa vuosi vuodelta hieman aiemmmin ja loppuu myöhemmin, luonnon lepoaika ja rytmitys muuttuu siten epäedullisempaan suuntaan ja se alkaa jossain vaiheessa näkymään luonnossa aivan varmasti. Myös kalat alkavat käymään vähiin, mikä näkyy paitsi ravintoloiden kohonneissa kala-annosten hinnoissa, myös paikallisten ravinnossa, joka on melkoisen pitkälle kala-, äyriäis- ja kasvispainotteista.
Nyt sitten onkin jo aika alkaa suunnitella toukokuun mahdolllista Pohjois-Italian kierrosta kavereiden kanssa ja ensi kesän purjehduksia. Suunnittelu on aina kivaa, tavallaan ensimmäinen loma, ennenkuin se varsinainen edes koittaa. Katsotaan minne kaikkialle se tie ja vene vie vielä tänä vuonna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti