Tämä loma on mennyt laiskotellessa, enemmän kuin mikään muu loma aikaisemmin. Eilenkin oli ihan öllöttelypäivä. Maattiin aamupäivä rannalla ja käyskenneltiin pitkin suhteellisen autiota rantaa. Chillailtiin ja siinä sivussa keräiltiin muovipaskaa vesirajasta. Täällä ei toi kierrätys ole vielä missään kantimissa, käytössä on pelkästään kertakäyttöpulloja , kaikki pakataan muoviin ja mitä tahansa ostat, se tungetaan muovipussiin! Lasipullot menee laariin ja jonnekin, muovipullot vaan rytistetään ja heitetään roskiin! Ja täällähän niitä riittää, vettä menee varmaan pari kolme litraa päivässä per hippi ja kun kaikki myydään muovissa niin voi vaan arvata paljonko sitä muovisaastaa syntyy, puhumatta kioskiruuasta ja muusta.
Usein kun ollaan "vapaalla" rannalla, eikä kenenkään hoitamalla, niin muovipulloja ja maskeja killuu rantavedessä ihan riittävästi. Kävellessä vesirajaa pitkin muutaman metrin välein sai aina pysähtyä ja nakella roskia kauemmas veden ulottuvilta. Kyytiin niitä ei viittiny kaikkia ottaa kun olis loppunu kädet kesken aika pian.
Miksi tästä ylipäätään kirjoitan? No siksi, koska luonnon varjeleminen on maailman laajuinen kaikkien yhteinen kysymys. Yksittäinen turisti ei voi paljoa tehdä muutoin kuin omalla pienellä esimerkillään, mutta matkojen järjestäjät yhdessä voisivat jo aika paljon, paitsi roska- ja kierrätysasiassa, luonnon suojelussa ylipäätään.
Loppupäivä lojuttiin sitten altaalla magnoliapuiden varjossa seuraten parin paikallisen rastaan laulelua, jonka sävelkulku oli paitsi hyvin polveileva ja monisointuinen, myös varsin kimeä ja kova! Huippu konsertti!
 |
Hyvä ääninen tirppa toi oli
|
Illalla käytiin syömässä hyvin ostamassa paikallinen apteekki tyhäks koronan kotitesteistä, ne ei olleet liian kalliita ja täältä niitä varmuudella saa. Nyt on sit varaa testailla vaikka halituksen suositteleman koululais-frekvenssin tahtiin. Ja matkalla hotellille poikettiin Rajun kioskilla sovittamassa viimeiset kerrat kuteita. Istuu hyvin ja näyttää hyviltä. Viimeistelyt vielä ja huomenna haetaan ne mukaan ennen kotiin lähtöä.
 |
Eeva kysy miten ne istuu vyötäröstä
|
 |
Rouvat ei koronaturvallisina
|
 |
Herrat koronaturvallisina
|
Viimeinen aamu valkeni yhtä aurinkoisena kuin muutkin. Käytiin aamiaisella ihan reunimmaisissa pöydissä nauttien maisemasta. Samalla tuli todettua että kyllä tää pandemia täälläkin näkyy, melkein 300 hengen aamiaissalissa oli viitisen pöytää miehitettynä, mutta koko henkilökunta oli paikalla. Joka pöydällä oma blokkaaja! Iltaisin ollaan saatu olla lähes ainoita asiakkaita alaravintolan terassilla, sama allasalueella. Jos on laatuhotelli niin se toimii niin kuin odotetaan, vaikka tappiolla!
 |
Kyllä tässä aamiainen maistuu
|
 |
Turvavälit kohdallaan
|
Monessa kohtaa kuitenkin näkyy, että hiljaista on ollut pari vuotta. Viime käynnin jälkeen ei juuri isoja remontteja hotellissa ole tehty, pulut ovat ottaneet parvekkeet haltuunsa kun asukkaita ei ole ollut häiritsemässä ja altaan ympäryslaudoitus alkaa olla jo muutamista kohdista uusimiskunnossa, sisustusta on riisuttu ja maalautöillekin alkaa olla paikoin tarvetta.
Rannalla on täällä aina keskiviikkoisin siivouspäivä ja ei tuoleja/varjoja missään. Muutama paikallinen siellä notkuu avo lavapakujensa kanssa puiden varjossa, mutta uimareita ei ole. Olipas rauhallista kävellä! Altaalla taas oltiin vähän virkistäytymässä ja ajoittain jopa tarjoilu pelasi. Ei kuitenkaan luotettu siihen ja kävin hakemassa jokusen olusen 7 Elevenistä. Mikä oli tavallaan sandi virhe kun sitten se tarjoilu taas toimi ja mullahan on sit jääkaapissa jonkunverrankin ylimääräisiä olusia...
 |
Kalastaja heittoverkoilla
|
 |
Katson autiota hiekkarantaa...
|
Käytiin hakemassa vaatteet Rajulta ja Juha vielä viimeisessä hieronnassa. Ja ei kun uutta shortsia jalkaan ja syömään. Ne housut on oikeesti hyvän näköset ja todella mukavat jalassa. Jos täällä kylässä poikkeilee niin Rajua kannattaa käydä moikkaamassa, tekee kuteet nopeesti ja oikeesti hyvälaatuista kamaa. Ruokakin oli taas hyvää, Eeva luuli tilanneensa pääruuaksi pienen ahvenen mutta pöytään tuotiin parin kilon lahna! Siinä oli snadi taistelu että saatiin edes säädyllinen otos eväästä syötyä.
Ja sen jälkeen tuhoamaan niitä jääkaapin oluita, pakkaamaan ja kirjoittamaan tätä blogia. Herätys on 2.40 paikallista aikaa että ehditään alas ennenkuin lentokenttäkuljetus saapuu. Huominen meneekin sitten rattoisasti kotimatkan merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti