Eilen oli siis umpisadetta, ja runsaasti. Päivä meni veneellä lonnien ja sadetta pidellen, vähän saunoen ja illalla oikein hyvin syöden. Poikettiin Origossa jota voi ruuan suhteen kyllä suositella. Ihan törkeen hyvät eväät ja juomat oli. Mutta satuttiin vissiin johonkin vuoronvaihtosaumaan paikalle, kun odotusajat venyivät varsin pitkiksi. Kolmen ruokalajin illallinen kesti kolmisen tuntia...
Ajoissa nukkumaan että aamulla osutaan sopivaan keliin.
Aamu olikin sitten ihan erilainen: alkuun vielä vähän sateli, mutta kun oli saatu aamupala tehtyä ja syötyä, aurinko paistoikin melekin pilvettömältä taivaalta. Mutta tuuli oli melkoisen riemukas! Vedettiin ihan takkia ja pitkää housua päälle ja punnerrettiin jopa onnistuneesti Marlene irti laiturista. Se oliki suoritus, kun kummallakin puolella oli about 40 jalkaiset isot purkkarit varsin löysillä kiinnityksillä. Selvittiin kuitenkin.
Satamasta ulos päästyä päätettiin kokeilla eilen illalla saunassa vanhemmalta purjehtivalta herrasmieheltä saatua neuvoa tälle tuulelle: "Älkää suotta ottako isoa edes ylös, vedätte vaan genuan kulmaa sen verran ulos kun kivalta tuntuu ja nautitte". Ja sehän toimi julman hyvin! Tuuli tuli pääsääntöisesti takavasemmalta tai suoraan vasemmalta sivulta ja meillä oli ehkä kolmas- tai neljäsosa genuaa ulkona ja vauhti tasaista 5 - 6 solmua! Ok, tuuli oli 9 - 11 m/s koko ajan joten yllättävän kivasti mentiin eteenpäin.
Vähän puolenvälin jälkeen tuuli nousi 12 - 13 m/s ja kurssin muutoksen johdosta tuli ihan suoraan vastaan, joten vedettiin genua sisään ja laitettiin peltipurje veetämään. Puskettiin vasta-aaltoon ja saatiin pärskeitä koko rahan edestä. Vauhtikaan ei päätä huimannut kun oli se vastatuuli ja vasta-aallokko ja paljon tuulipintaa veneessä ja kone jonka tarkoitus on lähinnä irroittautua laiturista purjeiden nostoa varten... Eli hitaasti mutta varmasti.
Prediumiin sisäänajo olikin varsin mutkikas ja kapea reitti. Soitettiin melkein satama-altaasta että missäs teidän vieraslaituri on ja onko tilaa. Kuulimme että tilaa on ja laituri no. 3 on vierasosassto. Missään vaan ei sanottu mikä laituri on no. 3... Löytyi se sieltä pienen etsiskelyn jälkeen. Näitä laitureita kun täällä on no. 14 asti. Tuuli oli edelleen melkoisen navakka ja tietenkin juuri sen verran sivusta että sai taas vähän jumpata, jotta saatiin Marlene sivistyneesti paikalleen.
Ja eikun tulokahville kuppilaan ja ihastelemaan alueen palveluja. Hyvä kauppa venetarvikkeille josta saman tein hankittiin uusi haka etukiinnitysköysien sohlon tilalle ja keittimeen lisää polttoainetta, että jatkossakin eväiden teko veneessä onnistuu. Ja syötiinkin hyvin talon omia gurmeeburgereita.
Loppuilta meni vatsan vieressä notkuen ja lähikulmilla talloen. Jos sitä vaikka kohta nukkumaan, että jaksaisi aamulla taas purjehtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti