Eevallakin toi vasen polvi oikuttelee ja ajaminen moottoripyörällä on vähän siinä ja tässä. Mutta, vahingossa ostettiin syksyllä purjevene ja nyt se osoittauti hyväksi hankinnaksi! Kun ei oikein Italiaan pääse ja Suomen tiet alkaa olemaan aika tuttuja, niin onhan meillä kaunis saaristo joka on melkein valkoista ja tutkimatonta aluetta meille. Vielä...
Kevät meni venettä kunnostaessa ja alkukesästä tehtiin muutama päiväkeikka totutellen manöövereihin. Nyt kokeillaan lähisaaressa ekaa yöpymistä ja jos aamulla herätään pinnalla, niin sitten ehkä voi lähteä loman aikana vähän pitemmällekin reissulle.
Tänään lähdettiin illansuussa kotisatamasta Kivenlahdesta. Yks syy just ton veneen hankintaan oli se, että kylkiäisenä tuli laituri ja telakkapaikka 500 m kotiovelta. Saattaa tulla jopa ajoittain poikettuakin veneellä, kun ei tarvitse autolla siirtyillä! Tuuli oli mukava 8 - 11 m/s ja kaukalo kulki purjeilla oikein hyvin. Aivan ei uskaltanu vielä kaikkea kokeilla, kun Eeva kiljui ajoittain että täähän kaatuu! Ei se mihkään kaadu, kulkee vaan paremmin...
Stora Herrössä oli kerrankin laiturissa tilaa, ja kun sitä siihen koitettiin vääntää niin selvis kyllä miksi, rapsakka sivutuuli aiheutti kertoimia ihan koko lailla. Onneksi laiturilla oli mies auttamassa kiinnityksessä, olisi voinut kahdestaan jäädä nimittäin tekemättä. Illemmalla kun nähtiin kaveria näkötornilla niin kertoi että oli pari purkkaria koittanu samaa manööveria ja kääntyneet pois, kun kiinnittyminen osoittautui liian haastavaksi. Tarkistimme käsivauriot, ja Eeva teippasi mun nahattomat kädet, kun saatiin kippo kiinni rantaan.
Sitten pari tuntia ihan fiilisteltiin, poikettiiin näkötornilla ja ihasteltiin saaaristoluontoa joka oikeesti on vain 10 km kämpiltä mutta ei täälläkään koskaa ole tullut käytyä. Kun tarttis sen veneen, minähän en julkisilla kulje!
Viriteltiin tulet, kirjoiteltiin tätä blogia ja nautittiin elämästä. Tähänkin voi tottua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti