perjantai 21. huhtikuuta 2017

Yks upee Cortona ja sit vähä pettymystä Firenzeen

Aamulla pakkailtiin kamat ja makseltiin hotellia pois Gubbiossa. Samalla kertoilin hotellinpitäjälle että tultiin oikeestaan siks kun on katsottu isä Matteon tutkimuksia ja paikka vaikutti kauniilta ja ei ole petytty.

Täti siihen innostui avautumaan, että sen 11 vuotta kun sarjaa Gubbiossaa kuvattiin kuvausryhmä asui aina juuri tuossa hotellissa ja iso osa kohtauksista on kuvattu heidän huoneissaan tai baarissaan. Sanoi myös että on ikävä noita aikoja kun oli kuulemma varsin kivaa ja positiivista porukkaa. Ilmankos niitä signeerattuja originaalikuvia oli jokunen siellä baarin seinällä...

Kuvataan siellä vieläkin, kun oltiin lähdössä autolle laukkuinemme niin aukiolla kuvattiin jotain lastenohjelmaa.
Ei isä Matteota mutta jotain muuta
Komeiden Umbrian maisemien kautta siirryttiin sitten hieman tasaisempaan, mutta vain hieman, Toscanaan ja poikettiin Cortonan kaupungissa. Tää on sit paikka jota voi suositella ihan kaikille jotka näillä kulmin suunnittelevat liikkuvansa.

Kaupunki on todella kaunis ja kompaktin kokoinen, sen kävelee halki, poikki ja pinoon muutamassa tunnissa ja siinä ajassa ehtii jopa nähtävyydet katsella läpi. Varsin huonojalkaiselle ei kehtaa paikkaa suositella sillä mäkeä riittää. Eilinen päivä Spoletossa, Assisissa ja Gubbiossa oli melkoista kiipeilyä mutta siinä saatiin trakkerin mukaan vain 65 kerrosta kiivettyä. Cortonassa kolmen tunnin jälkeen trakkeri ilmoitti kiivetyiksi kerroksiksi 60!

Tää kaupunki oli jo pykälän enemmän turistipaikka kuin aikaisemmat. Porukkaa ei kuitenkaan ollut vielä riesaksi asti ja meininki oli ihan hyvä. Keskiaikaisia katuja tuli kierreltyä, kahvia juotua ja vuoren basilikassa tuli poikettua pyhän Margheritan muumiota ihmeteltiin. Nähtiin myös pala aitoa ristiä, tosin kaukaa.
Nää rakentaa raunioita...

Vauhtikuutio Umbrian ja Toscanan rajoilla

Cortonaan tullessa terassilta aukeaa aika kaunis maisema

Cortona

Näitä kujia riittää ja riittävässä mäessä kaikki

Rouhee hautausmaa

Via Jannelli

Via Jannelli


Sähkärillä ollu huono päivä tai kiire?

Tuolla alttarilla on pieni pala alkuperäistä ristiä...

Soitto kotiin ku kioski löytyi!

Nyt ollaan 200 m kylän yläpuolella

Tiellä Margheritan basilikaan


Margheritan basilika

Siellä se Margherita köllöttää

Nää vaan on niin kauniita.
Cortonasta sit lähdettiin kohti Firenzeä suurin odotuksin! Leonardo ja Michelangelo ja muut nääs. Hotellin piti olla jossain kylän laitamilla. Ja kilin kassit! Navi ohjas läpi historiallisen keskustan ja sit oltiin jossain lähellä isoa kirkkoa keskellä jotain toria ja soitellaan hotellille että mistä hitosta teidät löytää ja me ollaan täällä ja missäs te ootte...

Oli vastapuolella senverran puutteelista englantia puhuva vastapeluri että nappasin luurin kiinni ja syötin osoitteen naviin uudelleen, tällä kertaa postinumeron avulla. Ja navi ohjasi taas läpi historiallisen keskustan ja sitten kehätien kautta takaisin historialliseen keskustaan.

Noin 50 cm vauhtikuutiota leveämmällä yksisuuntaisella kadulla se sitten ilmoitti että tässä se nyt sit olis... Ja olihan se, katolinen luostari! Olin näemmä varannut huoneen ydinkeskustan luostarista! Keisaripingviinin kokoinen ja näköinen nunna selitti että aja tohon kulman taakse, siellä on parkkipaikka, tähän sitä oikein ei voi jättää kun tilaa ei sillai varsinaisesti ole...

Kulman takaa löytyi pienenpieni parkkihalli jossa oli jo kolme autoa ja se näytti varsin täydeltä! Hallin pitäjä kysyi että lähettikö nunnat ja kun kerrottiin että kyllä juu niin heppu kehotti jättämään auton siihen, ottamaan kamat ja antamaan avaimen hänelle. Täytteli palun ja ilmoitti että aamulla ysiltä kun nunnat lemppaa teidät hotellista pihalle on auto tässä kadun varressa pestynä, älkää myöhästykö kun se tukkii siinä koko liikenteen...
Ihan siistit huoneet täällä luostarissa

Se parkkihalli on tossa pyörärivin takana...
Mikäs se siinä, Timppa oli kehoittanut käymään isolla kirkolla joten mehän mentiin. Oli pieni pettymys! Päältä ihan törkeen upee mutta sisältä aika mitäänsanomaton. Ja ihan hirveesti meluavia turisteja. Joka paikassa! Ja vahvasti aseistettuja sotilaita torilla kirkon vieressä. Nyt ollaan selvästi senverran turistipaikassa että ainakaan mä en viihdy kauheesti. Kaipaa takaisin Umbrian rauhaan!
Iso kirkko on iso ja upee

Ei meinaa niin kaus päästä että saa kuvan

Mahtuis rahvasta

Kattokin on korkealla
Sit paineltiin vanhalle sillalle joka oli ihan turvoksissa turisteista niin että sekaan ei meinannut mahtua. Matkalla katsottiin jonkun taidemuseon ovella puolen kilometrin jonoa Leonardon näyttelyyn ja vilkaistiin pikaisesti Michelangelon pystejä siinä torilla. Saattoi olla kopioitakin.

Alkoi ahdistaa sen verran paljon että keskityttiin parhaaseen mitä Firenze meille pystyi tarjoamaan, Chiantin hyviin viineihin ja huomattavan maistuviin pizzoihin! Tää kylä on nähty ja ei tarvii heti takaisin tulla. Olisko tammikuun loppu hyvä aika turistivapaalle visiitille?

Huomenna takaisin pienille paikoille ja toivottavasti taas paikallisten seuraan ilman kauheita turistilaumoja.
Vanha palatsi

Näitä kenenlie pystejä

Vanha silta

Vanha silta

Vanha silta, ei tarvii olla yksin...

Keskustaa
Joo, nunnien netti jotenkin toimii ja päivitykset valmiit. Taidan mennä nukkumaan ja huomenna Orbetellon suuntaan Toscanan kukkuloiden yli. Toivottavasti vähän reippaampi pivä ku tää illan turistiryntäys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti