sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Sorrento on aika namu!

Lähdettiin aikaisin liikkeelle kun tänään oli se pitkä siirtmä Rooman ohi Sorrentoon. Muuten meni matka hyvin, mutta nää apinat ajaa ku pellossa. Rooman jälkeen Napolin liittymön paikkeilla oli aika kauhee ruuhka kun pari fiiattia oli vetäny tunteella yhteen. Ihme ettei täällä useammin kolise. Nää vaihtaa kaistaa koko ajan vikkua näyttämättä ja peileihin katsomatta, Saksassa nää ei kyl selviäis montaa tuntii hengissä...

Sorrentoa kun lähestyttiin niin selvis miks tää paikka on ihan oma juttunsa Italiassa. Katsokaa vaikka!

Sorrento sisääntulotirn varrelta



Vauhtikuutio matkalla >Sorrentoon
län väärältä puolelta ja osuttt
Tällä keikalla nää hotellit meinaa olla iaka hakusessaan mutta lopulta ne kuitenkin aina löytyy... Nytkin haettiin kylän väärältä puolelta aluks ja osuttiin paikallisen uimarannan parkkikselle, vanhan viikunalehdon alla. Parkkiksen pitäjä ihjas toiselle piolelle lahdelmaa ja sieltähän se sit löytyi.

Parkki katoksen alla rannalla ja hotelli oikeesti pienessä poukamassa jumalaisella paikalla ja valtaisan kauniilla näkymällä. Aaltojen kohina kuuluu huoneeseen. Taitaa illalla mennä ovi auki partsille, saa vähän tunnetta kehiin...

Vauhtikuutio katoksessa

Huoneen parvekkeelta tollaista maisemaa


Ihan siisti ja edukas

Vesuvius se siellä lymyilee

Majatalon pitäjä kehui, että Sorrentoon onmuutama kilometri matkaa ja sen kävelee kolmessa vartissa joten mehän lähdettiin tökittämään. Matkalla ihailtiin sitruunalehtoja ja upeita maisemia,

Tuolla sitä limoncellon aihiota kasvaa

Limoncellon aineksia



Sorrento täältä lännen suunnasta



Sorrentossa käytiin suuren tuskan jälkeen löytämässä myllyjen laakso. Oli paikalliset kartat sen verran epämääräisiä että melkein tunti tätä haeskeltiin ennenkuin löytyi. Ja pettymys oli suuri kun ei sinne alas päässyt mitenkään älykkäästi. Tyydyimme ihmettelemään paikkaa ylhäältä käsin.


Myllyjen laakso



Sit pööpöiltiin pitkin kylää ja ihasteltiin parisen tuntii. On tää viehättävä. Turisteja oli aika messevästi mutta aika hyvin ne tänne uppos. Ei haitannu liikaa. Koska limoncello on paikallinen tuote elkujaan niin pitihän se poiketa juomat nauttimassa asiallisessa paikassa törmän päällä.


Virallinen limoncello virallisesa paikassa




Palailtiin poukamaan ja ihailtiin taas maisemia, Syötiin hyvin ja nautittiin elämästä! Loma lopuillaan mut nyt on vaan niin hyvä olo.

Taloja kallion seinämässä

Kunnon terassi katolla

Julman vanha olivvipuu

Limoncelloa rannalla

Vesuvius

Jos ny vähä elpyis ja valmistautuis huomisiin koitoksiina. Amalfin tie ja Pompei ohjelmassa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti