Hippasen makee puupytinki

Aamulla poikettiin taas aamiaisella Soi Welcomella ja sitten pakattiin itsemme scootterin päälle. Eeva näytti hieman koomiselta kun sen päähän ei sopinut kuin yksi kypärä sieltä scootterivuokraamosta ja se on sellainen Calimero-tyyppinen, mutta oikea lasten kypärä, jossa on joku Maija Mehiläinen tai Turtles tarra sivussa. Päässä se kuitenkin pysyy ja täyttää lakipykälät, mutta parempi silti olla höperöittämättä tuolla kikottimella.

Rapiat puoli tuntia ajettiin kohteeseen joka oli totuuden temppeli, Sanctuary of Thruth eli paikallisella Prasat Sut Ja-Tum. Alkumatkasta takasitsiltä kuului mun mielestäni riemukasta kiljahtelua, Eevan mukaan se oli sydämenlyönnit väliin jättänyt angsti. Mutta kun takapenkki tottui taas siihen, että satulan ja stongan välissä on homma hallussa takapenkki keskittyi maisemien ihasteluun ilman suurempia kiljahduksia. Pattayan kehätie on siis ihan luokattoman huonossa kunnossa ja nää ajaa ku apinat, koko ajan saa kyl olla tarkkana ettei satu "oho"-hetkiä.

Osuttiin temppelille just sopivaan aikaan ja ehdittiin just vetää juotavat  huiviin ennen kuin englanninkielinen opastuskierros alkoi. Opas oli syötävän suloinen hieman hompahtava poika, jonka voisin kuvitella iltaisin ladyboyna kiertelevän Pattayan yöelämässä. Englantinsa oli kylläkin vahvasti thai aksentilla ja hieman vaikeasti ymmärretävää, mutta kaiken kaikkiaan asiasta saatiin selvä.

Itse temppeli oli huikea taidon näyte! Rakennus on vielä vaiheessa, mutta saattaa valmistua ennen Sagrada Famigliaa, jota on kuitenkin rakennettu melkein sata vuotta kauemmin. Tosin Gaudin visiot on ehkä vähän haastavampia toteuttaa, tai mene tiedä.

Tää pytinki on rakennettu kokonaan puusta, ja täysin ilman nauloja, ruuveja ja liimaa. Puhtaasti tappi- tai erilaisilla lohenpyrstöliitoksilla. Ja kuitenkin kyseessä on melkein puolet Pietarinkirkon koosta oleva laitos niin ei voi kun ihailla käsityön jälkeä! Ja paikallisen perinteen mukaan veikkaan, että sähköisiä työkaluja ei juurikaan ole käytetty.

Aihioita

Aihioita

Pienoismalli

Esittely erilaisista liitostekniikoista

Monet seinien elementeistä on todella taidokkaasti kaiverrettu, ja liitokset on piilotettu niin, että niitä ei todellakaan huomaa. Semminkin kun kuviot ja kaiverrukset ovat sekä ulko- että sisäpuolella täysin saumattoman näköisiä. Jos pienenä olisi ollut legopalikoita riittävästi olisi jotain tällaista voinut koettaa, mutta kun ei ollut.

Stairway to Heaven, Do not use...

Lattialankun mallia

Pari tuntia lirvahti kuin siivillä ja lopuksi vielä nautittiin virvokkeita temppelin pihassa ja kuunneltiin kun paikalliset kyläpelimannit pisti hilipatihippaata oikein tunteella!  Sitten scootteri tulille ja Pattayan keskustan kautta takaisin hotellille. Keskustan kautta siksi, että pitihän se käydä väijymässä ja lisäksi siellä oli ainoa kauppa josta varmasti saisi sikareita. Ei välttämättä tarvitse toiste poiketa, sikareita otettiin matkaan riittävästi ja ei se tähän Jomtieniin verrattuna tarjonnut mitään muuta kun törkeen määrän ihmisiä, korkeita tornihotelleja ja täpötäysiä rantoja ja rantabaareja.

Kämpille vetäydyttiin vetämään henkeä ja sitten käpyteltiin eri suuntaan kuin yleensä etsimään pesulaa ja kunnollista kansankuppilaa missä vois syödä. Molemmat löytyi. Paluumatkalla poimittiin aamupalaeväät 7/11 puodista. Jos vaika huomenna vetäis aamupalan suoraan hotlalla ja jatkais sit seikkailuja scootterin kanssa lähimaastossa ennen rannalle menoa.