Aina välillä uuden matkan meriselvityksen aloitus on vähän haastavaa, ja tällä kertaa mentiinkin ihan potenssiin asteissa ja turhautumissa.
Kaikkihan alkoi siitä, että Finskillä oli napakka tarjous lennoista loppukesällä ja Juhahan nappasi kiinni välittömästi! Kuukausi Thaimaan lämmössä juuri parhaimpaan loska-aikaan kuulosti aivan täydelliseltä. Ja kaksi päivää varauksen ja maksun jälkeen laukesi kotona kylmäkalusto. Jonka uusiminen maksoi saman kuin lennot...
No, hyvää odotellessa voi hetken syödä sieniä ja muutenkin ottaa säästökuurilla, vaikka samaan pakettiin tuli vielä lisäksi veneen moottorin huolto joka osoittautui isommaksi ja kalliimmaksi kuin luultiin. Mutta sitä lämpöä odotellessa senkin kestää.
Seuraavaksi kiitokset lähtivät Y-säätiölle, joka tekee hyvää työtä hankkimalla vähävaraisille ja hieman syrjäytyneille asuntoja. Naapuriyksiö on Y-säätiön omistuksessa ja vuoden vaihteessa siihen oli muuttanut joku mies, jonka en ollut nähnyt koko alkuvuonna vaihtavan ainakaan ulkona käyttämiään vaatteita. En tiedä onko kyseessä latvaroso vai tenukeppi, mutta tuo ei sovellu valvomattomaan itsenäiseen asuntoon ollenkaan.
Lopulta kun tilanne selvisi, oli kämppä siinä kunnossa, että ongelmajäteosasto tuli paikalle ja pari päivää köijäsi painemaskeissa ja täyssuojattuna tyypin kamoja ongelmajätelavalle. Paikka haisi kuin rotan raato ja sen jälkeen suoritimme myös omassa asunnossamme täyssiivouksen päivittäin ja pesukone lauloi yötä päivää. Tätä rumbaa jatkui kuukauden- puolitoista. Tyyppi oli jo pari viikkoa aikaisemmin roudattu jonnekin asuntolaan, jossa siitä pidetään jotenkin silmällä mutta aikaansaamansa ongelmat jäivät meidän ja muiden naapureiden riesoiksi.
Näissä tunnelmissa tein checkinin lennolle ja marssimme taksiin. Olin koittanut Finskin sovelluksella ottaa Eevalle ruumalaukkua, mutta jostain syystä se ei sitä tilausta ollenkaan noteerannut, joten kentällä suolaisin mielin maksoin 150 € lisälaukusta kun sen olisi netissä ennakkoon saanut kuudella kympillä. Mainittakoon, että Finskin virkailijakaan ei saanut sitä äpillä lisättyä vaikka ystävällisesti kaikkensa koetti. Juhahan koittaa vastaisen varalle mennä pelkällä kabiiniluokan repulla. Oikein pakkaamalla siihen sai mahtumaan puolentoista viikon kilkkeet ja painokin jäi vielä kabiiniluokan rajoihin.
Lennollahan ei tunnetusti paljoa nukuta, mutta elossa oltiin kun laskeuduttiin Bangkokiin varttia vaille kuusi paikallista aikaa. Proseduurit menivät läpi harvinaisen ripeästi ja olimme taksin noutopisteessä jo reilusti ennen seitsemää! Olin tilannut hotellilta kuljetuksen ja laittanut heille sähköpostia laskeutumisajasta paria päivää aikaisemmin ja siksi hieman ihmettelin kun sovitussa paikassa ei ollut kuskia odottamassa. Kävin hakemassa matkakapulaan paikallisen sim-kortin rajattomalla datalla, että saa netin toimimaan ja samoilla lämpimillä tuli hotellilta ilmoitus, että jos laitatte lennon numeron niin kuski on vastassa. Tämä ilmoitus oli tullut juuri kun olin laittanut Helsingissä puhelimet koneessa lentotilaan...
Soitimme kuljetuspalveluun ja nautimme aamukahvit, ja puolen tunnin kuluttua kuski saapui ja päästiin lähtemään kohti Pattajan Joomtien rantaa. Jonka kyllä löysimme, mutta Scandia Beach hotellin löytyminen oli sitten vähän haastavampaa. Paikan päällä selvisi, että kyseessä ei ollut nimikkeestä huolimatta hotelli, vaan hostel-tyyppinen paikka, johon mentiin sisään pienen porttikongin kautta.
Huoneemme ei ollut vielä valmis joten käpyteltiin "kotikatua" rantaan nauttien matkalla uusi aamiaisen ja tutustuen seuraavien parin viikon maisemiin. Lämmintä on ja luulisin, että täällä voi sen aikaa viihtyä.
Puolilta päivin huone oli valmis ja majoituimme. Eeva vetäisi pienet päikkärit ja Juha käväisi hieronnassa availemassa lennon jäykistämää selkää. Eevan herättyä lähdettiin kylälle, poikettiin pedikyyrissä ja jalkapohjien kuorinnassa että ollaan valmiita tuleviin haasteisiin. Syötiin hyvin rannassa ja käytiin etsimässä paikallinen yötori. Nukkumaan mentiin jo kahdeksan paikkeilla, vähän tuo nukkumaton edellinen yö vielä painoi.
Ja painoi oikein kunnolla näemmä. Juha nukkui puoli kahteentoista unia näkemättä ja Eeva ei! Yönsä kului ketterässä sätkimisessä ja hyttysten hätistelyssä. Aamupalalle ei siis ehdittu, mutta respassa käytiin valittamassa reippaasta ötökkäinvaasiosta. On se kumma kun ne ei Juhaa pureskele, mutta Eevaa senkin edestä. Respassa tarjottiin toista huonetta joka käytin katsastamassa ja sovittiin, että muutetaan siihen jos se saadaan kunnolla siivottua, myös patjan aluset...
Nautittiin aamupala lähiravintolassa, muutettiin kamat toiseen huoneeseen ja lähdettiin rannalle. Hieman ennen kuin nahka alkoi liikaa kärytä, palailtiin hostelille suihkuun ja suunnattiin yötorile syömään. Varsin oli maukasta ja edullista.
Seuraava yö meni totuttuun tapaan, Juha nukkui kuin tukki ja Eeva suoritti reipasta rapsuttelutoimintaa... Tällä kertaa kuitenkin ehdittiin aamiaiselle joka oli yllättävän hyvä paikan muuhun tasoon verrattuna. Emme jaksanut valittaa ötököistä, vaan vaivihkaa varasimme toisen hotellin ja viikonloppuna käymme taistoon rahojen palautuksesta. Tää paikka on ihan loistavalla sijainnilla, mutta kun Eeva ei saa nukuttua noiden "inhotusten" takia ei kannata roikkua täällä liian pitkään.
Rannalle ja suihkun kautta Eeva päikkäreille, flunssakin puskee päälle, ja Juha hierontaan lentokoneen jumittamaa selkää avaamaan.
Ehkä tää tästä, mainalintujen säestyksellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti