Protaraksen hitaan toiminnan osasto

Aamu ei todellakaan ollut nopea! Analysoitiin edellisen päivän vaurioita ja todettiin että kummallisiin paikkoihin sitä rusketusraitoja ja auringonpolttamia onnistuu tulemaankin. Valkoinen paita ei näemmä täkäläistä aurinkoa juuri edes hidasta, sillä mulla paloi selkä vaikka se oli varsin hyvin aurinkorasvattu ja paitakin vielä päällä!

Siitä voi hyvin sitten päätellä että minkälaiset raidat löytyi shortsien punttien reunoilta sekä T-paidan hihojen ja muiden varjoa tuottavien kapineiden rajapinnoilta. Nahka on kuin pakanamaan kartta pitäen sisällään muutaman valkoisen läikän ja parikymmentä punaisen erilaista astetta... Yllättävän hyvin kuitenkin sai nukuttua.

Vaikka kauheeta suunnitelmaa ei tälle päivälle ollutkaan niin jotain piti kuitenkin saada aikaan ja päätettiin tehdä pikainen visiitti Cape Gkregon luonnonsuojelualueelle. Eeva oli sen verran polttanu eilen kauniita kasvojaan että botoxia ei huuliin tarvii runtata, jotta saisi komean pusukaluston aikaiseksi. Siispä hain paikallisesta kioskista buffin korvikkeen naaman suojaksi. Sitten munankuoret päähän ja tien päälle.

Rouva pyöräilyasussa

Eihän toi varsin kaunis oo mutta täyttää lain. Ja puhun siis kypärästä...

Matkaa sinne luonnonpuistoon ei ollut ku parikymmentä kilometriä. Loppupätkällä tuli koeponnistettua scootterin maasto-ominaisuudet. Viimeinen pari kilometriä oli sellaista kivi- hiekkaränniä, että olisin ollut oikein onnellinen transsusta alla, mutta Kymco suoriutui jopa yllättävän hyvin siitäkin.

Ja perillä sitten vedettiin henkeä ja aloitettiin kiipeäminen kohteeseen. Matkaahan ei lopulta ollut puolta kilometriä enempää, mutta se melkein 40 asteen helle ja seisova ilma asettivat lievää kerrointa suoritukselle.

Mutta kannatti! Maisemat ja värit olivat silmää hiveleviä! Afroditen temppelinkin siellä kehuttiin olevan, mutta ainakaan me ei sitä löydetty. Ehkä ensi kerralla kun ei oo ihan näin lämmintä ja kaikki ei oo palanu...

Tänne se toi

On hienot maisemat!

Ihan joka suuntaan

Yksinäinen purjevene

Palailtiin hotellille jo puolen päivän huippeilla ja todettiin, että urheilusuoritukset tälle päivälle saivat riittää. Haettiin pyyhkeet ja vetäydyttiin uima-altaalle hyvään varjoon lepäämään. Siinähän se loppu päivä menikin.

Välillä näin! Toisaalta, kun on lomalla ei tarvitse ottaa paineita mistään suoriutumisesta tai siitä että jotain jää näkemättä. Kyllä ne siellä pysyy seuraavaan kertaankin, ja jos ei pysy niin se on sitten voi voi! Kyllä maailmassa ihmeitä riittää!

Illalla syötiin hyvin ja vetäydyttiin brittien pyörittämään ja kansoittamaan meksikolaistyyppiseen baariin kuuntelemaan taustanauhan päälle voihkivaa köyhän miehen Rod Stewardia. Ei se huono ollut, mutta ei aiheuttanut väristyksiäkään.

Illan kuluessa Eeva pyysi tsekkaamaan triviatietoa Kyproksesta. Kysyin miltä kaudelta haluat tietoa: Neoliittiselta kaudelta, kalkoliittisltakaudelta jolloin syntyi hedelmällisyyskultti, pronssikaudelta jolloin perustettiin mm. Pafoksen kaupunkivaltio, vai haluatko tietää geometrisestä kaudesta, arkaisesta vai anttikkisesta kaudesta joka päättyi hellenistiseen kauteen ja Aleksanteri Suuren valloitukseen. Jatkoa seurasi vielä roomalainen kausi, Bysanttilainen kausi, temppeliritareiden kausi, lusignanien kausi jota seurasi ottomaanien kausi, josta pikkuhiljaa siirryttiin moderniin Kyprokseen brittien hallinnon kautta. Että sellainen  yli 10 000 vuoden taakse ulottuva historia. Siinä vaiheessa kun Suomen ensimmäinen kirjattu merkintä aikakirjoihin on tehty täällä oli jo hallinto (siis oikeesti HALLINTO, sellainen järjestelmällinen) vaihtunut tusinan kertaa...

Sivistävää, vai mitä! Huomenna vuorille kiertelemään...