Kerryn kierroksella

Aamulla piti taas käydä aamupalalla siellä kauppahallissa. Kyllä se vaan on niin loistava paikka, että siihen vois vähän tottuakin. Mä osasin jo pikkaisen hillitä ja otin vaan vähän paistettua munaa ja pekonia mutta Eeva meni helpoimman mukaan ja Marketin oma aamupala eteen! Tais jäädä loput sit mun vastuulle. On se niin iso...

Eevalla aamunälkä !

Kierrettiin päivä Kerryn lenkkiä ja sitä eteläisempää. Alkuun oli vähän sellainen meininki, että mitä ne tätä mainostaa kun ei ne maisemat mitenkää erikoiset olleet. Etelärannalla ja Mizen Headissa oli komeemmat. Tie oli kivan mutkainen, vaikkakin pomppuinen - oikeesti oli ikävä moottoripyörää.

Mutta sitten homma muuttui kun päästiin niemen puoliväliin! Jösses ne maisemat! Pistän tohon loppuun ihan vaan muutaman kuvan kun tää paikallinen nettiyhteys on taas sellainen että suomalainen 2g hakkaa tän 16 - 0.

Mutta niinkuin sanottu, maisemat olivat kohdillaan. Tien kunto vaan ajoittain oli sellainen että hirvitti. Ei niinkään muu kuin se vauhti! Monessa kohtaa 50 km/h tuntui melkein liialtakin ja tien rajoitus saattoi olla 100 km/h, tien leveys jotain 4 - 5 metriä ja pinta samaa luokkaa kun pohjoiskarjalassa pahimman rospuuton kourissa.

Illaksi tultiin Traleen, pieneen ja vaatimattomaan hotelliin mutta ihan hyvä ja halpa paikka tuntuis olevan. Käytiin syömässä hyvin ja löydettiin paikallinen pubi jossa vihdoin päästiin sitten kuuntelemaan ihan aitoa irkkusoitantaa!

Soittajat olivat sympaattisia pappoja iältään jotain 80 v ja haudan välillä, mutta ei se meininkiä haitannut ja komeasti banjo ja kitara raikasi ja stemmalaulu kulki. Banjonsoittaja tosin nukahti kaks kertaa keikan loppupuolella mutta kitaristi paikkasi suuremmalla tunteella! Nyt on komeeta!

Papat pelaa!

Ja sitten muutama tunnelmapala päivän matkalta, sikäli kun suostuvat siirtymään ennen kuin läppärin pitkäkestoinen akku kuivuu...