Perjantaina vain käveltiin pitkin kylän laitamien hiekkateitä. Oltaisiin tehty kiertolenkki, mutta vastaan tuli pääsy kielletty-kyltti ja tie näytti menevän paikallisen maatilan pihan kautta. Vieressä oli kuva pittbullista ja varoitus nälkäisestä koirasta. Käännyttiin takaisin ja mentiin kämpille tekemään kanapastaa...
Lauantaina siivottiin. Marco oli ilmoitellut, että kun meille sopii hän tulisi Lorellan kanssa vaihtamaan pyyhkeet ja lakanat ja siivoamaan. Me vastattiin, että eihän meillä ole kuin aikaa ja teillä on kuulemma jotain puuha, joten ihan hyvin voidaan itse siivota ja vaihtaa petivaatteet. Tämä sopi ja näin tehtiin.
Iltapäivällä lähdettiin kylään, Marcon ja Lorellan mukaan siellä olisi Unitren tapahtuma, jossa esiintyisi naapurikaupungin Marscianon naisorkesteri. Unitre on useamman sukupolven opintosysteemi, jossa eri ikäiset voivat opiskella ja harrastaa yhdessä vaikka sun mitä. Tietoja löytyy italiaksi linkistä https://www.unitre-pg.it/
Marco ja Lorella jäi asettelemaan vanhankaupungin torille tuoleja ja me mentiin trattoriaan viinilasillisille, jouduttiin tyytymään valkkariin, kun kantispapat olivat kuuman päivän kunniaksi vetäneet korttia pelatessaan kaiken punkun naamaansa. Hyvää oli valkkarikin!
Ohjelmatietojen mukaan tapahtuman ja konsertin piti alkaa klo 16:00, mutta kun mentiin muutamaa minuuttia vaille paikalle, oli paikalla vain tekniikka ja muutama puuhahenkilö: Marco ja Lorella sekä juontaja ja muutama muu kuten paikkakunnan apteekkari joka on Unitren paikallisosaston puheenjohtaja. Pikku hiljaa soittajia alkoi valua paikalle, ja kun käsiohjelmat jaettiin huomattiin, että niihin oli painettu aloitusajaksi 17.00.
Eeva poikkesi katsastamassa paikallisen kirkon, kun messu oli juuri loppunut ja kirkko oli sopivasti vielä auki. Kaunis oli, mutta kaipaisi hieman kunnostusta, etenkin maalausten puhdistusta. Puolen viiden paikkeilla alkoi juontaja nostattaa tunnelmaa ja soitto alkoi kymmentä vaille viisi... Eli kumpikaan ennakkoon jaettu aikataulu ei pitänyt paikkaansa, mutta hällä väliä, mimmit soitti ja fiilinki oli mahtava.
Solistina naisbändillä oli loistavaääninen nuori nainen, joka veteli ihan tuelta Adelea ja klassikkoja, välillä duetoimaan tuli kundi, joka kyllä jäi hieman sen vahvaäänisen mimmin varjoon. Bändi soi hyvin ja nautittiin täysin siemauksin. Ja nää kaikki on paikallisia ihmisiä! Konsertin jälkeen tuli pitkät seisovat aplodit ja juontaja jakeli apteekkarille kunniakirjaa ja kiitoksia kylälle aktiivisesta Unitren toimintaan osallistumisesta.
Paikalla oli taas kolme- neljäsataa kyläläistä! Tää on oikeesti aika hauska paikka. Vaikka asukkaita on vain puolitoista tuhatta, on kylän toiminta varsin aktiivista ja uusia taloja rakennetaan tasaiseen tahtiin. Kunnanjohtaja on nelikymppinen mies ja ilmeisen sitoutunut kylän hyvinvoinnin edistämiseen. Täällä kehtaisi vaikka asua. Pari vuotta sitten Juha löysi täältä harvinaisen, myynnissä olleen, kämpän tuosta vanhasta kaupungista, suurinpiirtein siitä missä tämänpäiväinen konsertti järjestettiin. Mutta ei silloin ollut mahdollisuutta edes käydä harkitsemaan sen ostoa, vaikka hinta ja kunto olisikin ollut kohdallaan. Sen jälkeen niitä ei juuri ole ollut vapailla markkinoilla. Tarttee varmaan jatkaa etsintää.
Illalla jatkettiin oleilua hyvän illalisen parissa "kotosalla".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti