Eilen herätiin Elisaaressa ihan jumalaisen kauniiseen auringonpaisteeseen. Säätiedoitus lupaili suotuisia tuulia päivän pitemmälle legille, joten vedettiin aamupala melko hätäiseen tahtiin ja suoriuduttiin matkaan.
Bärosundin salmi jouduttiin kuitenkin putputtelemaan koneella, jolloin matkan aikana kerhokaveri Patrik meni ohi ja huikkasi terveiset. Ihmettelin että kui sää koneella meet ja vastaus oli että nyt ei suoriteta vaan mennään mukavimman mukaan. Heti kun avonaisempi meri aukesi nostettiin purjeet ja sitten se olikin pelkkää nautintoa! Kone ei rouskuttanut ja purjeet vei reipasta viittä solmua kohti Hankoa.
Kierrettiin Jussarön kautta päästäksemme avotuuliin ulommalle väylälle. Jussarön saari hetkeksi tappoi tuulen ja vauhti meinasi hiipua, mutta heti kun saaren vaikutus lakkasi, vedettiin purjeet virsikirjalle ja nautittiin elämästä. Mentiin samaa vauhtia tuulen kanssa suorassa myötätuulessa joten nahka oli taas lujilla ja aurinkorasvaa läträttiin tasaiseen tahtiin ettei illalla tule ongelmia saunan tai nukumisen kanssa. Siitä huolimatta Eevan alahuuli paloi, joten hän oli aika eksoottisen näköinen illan ja vielä seuraavan aamupäivänkin.
Avotuulissa virsarilla tultiin melkein Hangon satamaan asti jonka edustalla laskettiin purjeet ja ajettiin koneella Itäsatamaan. Ilmoittauduttiin ja istahdettiin hetkeksi ravintolan terassille nauttimaan olostamme. On tää ihan julman kivaa taas.
Käytiin saunassa ja suihkussa ja mentiin kokeilemaan ruokailua paikalliseen ravitsemusliikkeeseen. Oli siis todella karvainen petkutus. Classic Pizza Restaurantiin mentiin ajatuksella, että pizza vois tehdä just tähän saumaan hyvää. Mutta! Eevalle tuotiin vain puolikas tilatusta viinistä ja vettä jouduttiin pari kertaa pyytämään erikseen. Pizzojen tulo kesti melkein tunnin ja vaikka ne ihan syötäviä oli, niin ei kuitenkaan mitään hohdokasta. Tää oli jo toinen kerta kun tässä kioskissa todella petyttiin palveluun ja laatuun, viime kesänä ravintolassa oli vähän samaa vaivaa. Pitäisi vaivautua aina lukemaan matkablogit uudelleen, jotta muistuisi mieleen edelliset kokemukset. Onko porukaa liian vähän ja onko ammattitaito ihan kohdallaan? Ei nimittäin oltu ainoita joilla oli vähän samat kokemukset. Ei tarvitse tänne enää vaivautua, ilmankos täällä oli tilaa...
Lauantaina aamulla nukuttiin pitkään, aamupalan jälkeen Juha kävi varaamassa paikan vielä toiseksikin yöksi ja varaamassa lähiliikennevälineen päiväksi käyttöön. Tankattiin veneeseen dieselit kanikasta ja Juha poikkesi halvemmalla paikallisella huoltoasemalla täyttämässä kanisterin. Oli 12 centtiä halvempaa kuin laiturin pumpulla.
Koska käytössä oli lähiliikenneväline merkkiä Renault lähdettiin På Krokenille vetämään lounaaksi maailman parasta lohikeittoa saaristolaisleivän säestyksellä! Tätä paikkaa voimme kyllä todellakin suositella, toisin kuin sitä edellisillan pizzeriaa. Palvelu loistavaa ja se keitto on ihan taivaallista. Löytyy Hangon kylän venesatamasta. Kaukana kaikesta, mutta Renaultin munuainen vei nöyrästi paikalle kunhan sinne kuljettimen sisuksiin jotenkin saatiin itsemme survottua.
Lounas nollattiin menemällä läheiselle frisbeegolfradalle heittämään täysi kierros! Oli muuten yksi kauneimmista fribaradoista missä ollaan käyty. Ei ihan helpoimmmasta päästä vaikka pelattu layout olikin se lyhyin tarjolla ollut. Tosin paljon aikaa meni myös kuvaamiseen, patsasteluun ja seuraavien tii-paikkojen etsiskelyyn koska kenttä oli ihan outo ja opasteet ei ihan joka paikassa olleet kovin selkeitä.
Kierroksen jälkeen pakkauduttiin taas sukkulaan ja mentiin mmunkkikahville Neljäntuulen tuvalle, joka myös lukeutuu paikkoihin joissa Hangossa vieraillessa kannattaa poiketa. 1900 luvun alussa perustettu kahvila-ravintola jonka varhaisen kauden omistajiin ja pyörittäjiin lukeutui myös marsalkka Mannerheim. Paikka on kauniilla kalliolla Hangon keskustan itäpuolella ja uimarannat on molemmilla puolilla. Tänään oli leijasurffareita leikkimässä kovissa tuulissa. Hauskan näköistä toimintaa, pitäiskö joskus kokeilla? Eikä munkitkaan huonoja olleet.
Poikettiin vielä Hangon vesitornilla, ennen kuin käytiin kaupassa. Eeva joutui kävelemään satamaan koska Renaultin sukkulaan ei mahtuneet ostokset ja Eeva samaan aikaan. Kertonee jotain laitoksen tilavuudesta, mutta viihdyttävä käikäle se oli. Ei yhtään harmita, että tuollainen päiväksi otettiin. Toimii sähvöllä ja kulkee ihan reippaasti. Jos ei todellakaan tarvitse paljoa tavaraa kuljettaa ja etenkin jos takapenkkiläisen toinen nimi on notkeus, niin ihan järjettömän hauska vekotin. Hintaa en tiedä, mutta ei liene kovinkaan halpa.
Saunottiin, syötiin ja alettiin valmistautumaan huomisen koitoksiin, eli nukkumaan. Huomenna sit kohti Högsåraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti