Aamulla herättiin kauniiseen auringonpaisteeseen suhteelisen aikaisin, kun oli ajatus taiteilla Högsåraan purjeilla. Eli pikainen aammupala naamariin, koneet tulille ja köydet irti!
Koneella ajettiin kolmisen varttia, Hankoniemen ympäri ja heti kun kärki oli ohitettu nostettiin genua ja alettiin nauttia hiljaisuudesta. Tänään päätettiin taas kokeilla pelkällä genualla etenemistä ja melkoisen hyvin se toi toistakymmentä mailia. Isopurje olisi ehkä tuonut solmun verran lisää vauhtia, mutta eihän meillä silleen kiire ole ja ei tää ainakaan meille ole kilpailulaji.
Hieman ennen Hiittistä aurinko meni pilveen ja oli ihan pakko laittaa takki päälle. Ei ollut silleen varsinaisesti kylmä, mutta tuuli puski T-paidan läpi sen verran ikävän tuntuisesti että oli parempi laittaa jotain pitävämpää päälle.
Hiittisten pohjoispuolella sitten tuuli hieman heikkeni ja kääntyi lounaaseen, eli suoraan vastaiseksi. Genualla ei ole kovin helppo kryssiä, joten parin pienen piruetin jälkeen käytettiin koneetta sen verran tulilla, että saatiin isopurje nostettua siihen avuksi ja sittenhän homma alkoi rokkaamaan. Ei se vauhti enää ihan entisekseen noussut ja Kasnäsin eteläpuolella tuntui, että tuuli loppui kokonaan. Kerättiin purjeet alas ja jatkettiin viimeiset kolme- neljä mailia koneella.
Sitäpaitsi kummityttö Iris oli tulossa Högsåraan hypätäkseen kyytiin, joten sinne oli silleen tavallaan pakko ehtiä about ajoissa. Ajettiin Kejsarhamnin satamaan ja Hollon Janne oli vastassa ottamassa köysiä vastaa. Janne on meidän entisiä nuoria ja tavattiin jo Hangossa ja hän ohitti meidät hieman ennen Kasnäsiä.
Septi piti tyhjentää, mutta tyhjennyspaikka oli hieman arvoitus ja hakusessa. Eli vedettiin suoraan laituriin ja sovittiin, ettei kauheesti käytetä veneen vessaa ensi yönä. Laitettiin vene satamakuntoon ja lähdettiin kävelemään kohti Farmors Cafeta, jossa Iris vanhempineen venaili meitä. Högsåra on todella kaunis, tähän pitäisi ehtiä joskus tutustumaan paremminkin.
Antin, Ulvin ja Iriksen kanssa syötiin maittavat pizzat ja viihdyttiin kuulumisia vaihdellen, kunnes heidän lauttansa lähti takaisin Kemiönsaarelle. Me jatkettiin Iriksen kanssa veneelle ja alettiin asettua veneiksi. Matkalla alkoi hieman ripeksiä vettä ja Juha päätti ottaa trendsetter-moodin laittamalla hupun päähänsä. Vastaantulijat olivat kaikki aivan ihastuksissaan, suorastaan hihitelivät!
Veneellä viriteltiin se pressu sitoodan päälle sateen suojaksi ja loppuilta meni rennosti Eevan kysellessä netistä löytyneitä tietokilpailukysymyksiä. Niin on huikeita, että taidan mennä käymään pihan perälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti