Lauantaina ajeltiin scootterilla koko saari ympäri ja päiviteltiin tätä paikallista maaseutua. Näköalappaikkaa ei oltu raivattu varmaan kymmeneen vuoteen. Olis varmaan ollu upeet maisemat jos ei olis ollu sitä tiheetä puustoa siinä "näköalapaikalla". Alempana "tien" varressa oli kyl ihan siistit maisemat, sinne salaiselle rannalle.
Saaren kauneinta rantaa ei nähty, kun oli pusikistot kasvaneet ja polun paikalle oli joku ryssä rakentanu hotellin joten siitäkään ei ollut menemistä. Eli siirryttiin toiselle puolelle saarta.
 |
| Näköalapaikka |
 |
| Outlaw biker. Saarella ei oo yhtään kypärää |
Sieltä löytyi oikein napalla luolakattaus, joka oli ilmeisesti paikallisen nuorison viihtymäaluetta. Teinejä scoottereineen oli ihan asenteella paikalla ja ihan kahvikärryt ja kaikki roudattu paikalle. Tää olikin oikeestaan saaren kymmenestä luokitellusta nähtävyydestä se paras.
Sitten siirryttiin sinne ainoalle uimakelpoiselle rannalle Hat Tham Pangille. Muttei jotenkin jaksettu mennä uimaan. Rantatöyräällä oli vallan mainio ravintola jossa varjoa ei antaneet aurinkovarjot, vaan oikeat puut! Syötiin ehkä parhaat Tom Yum keitot ja kuorissaan paistetut simpukat ikinä! Tää jatkoon, oli oikeasti loistava paikka.
Ajeltiin huilaamaan hotellille ja pohdittiin, minne mentäiisiin illalla syömään ja pienile juomille. Perjantaina oli hotellille tullessa pantu merkille, että rannalla näytti olevan joku ravintola, jossa oli porukkaa kun pipoa ja ilmeisen hyvä meininki! Sinne siis.
Eikä tarvinnut pettyä. Paikassa oli ihan loistava palveluasenne, jumalaiset merinäköalat, jos ei ne proomut siellä salmessa häirinneet, ja ihan törkeen hyvät safkat. Kyselin mestan nimeä ja kaveri sen servetille kirjoitti. Tää jatkoon ihan ehdottomasti! Jos satutte poikkeen tällä saarella, niin nää kaks ravintolaa on hyvä syy, muuta täältä ei juurikaan löydä...
Sunnuntai aamu aukesi pilvisenä ja hyvä niin, tänään olisi matkapäivä Cha Amiin. Vedettiin aamupala ja hotellin apupoika huitaisi meidät tavaracootterilla laiturille. Oli varmaan aika suoritus, hotellin ylämäessä Juha oli jo henkisesti valmistautunut työntämään, mutta 50 kuutioinen jaksoi apupojan oikean jalan parilla apupotkulla kiivetä mäen kyydissään apupoika, Eeva, Juha ja kikki matkatavarat. Normaalisti tolla ilmeisesti tuodaan raskaampaa lastia vissiin sinne alamäen suuntaan.
Päästiin laivalla Si Rachan laituriin ja mentiin tuktukilla paikkaan, mistä kuulemma takseja saa. Tuktukkuski purki meidät ja matkakamat kadunvarteen ja sanoi, että tähän ne vapaat pysähtyy jos niitä sattuu olemaan... Muutaman minuutin kuluttua näin todellakin kävi.
Suhari katsoi, että ootte siis Cha Amiin menossa? Sehän on Siaminlahden toisella puolella! Sanottiin että juu, kelpaako kyyti? Kelpasi, ihan asialliseen hintaan kaiken lisäksi. Eli kolmisen tuntia taksilla kohti seuraavaa kohdetta. Olis se mennyt varmaan melkein tuntii nopeemminkin, mutta taksikuski pysähtyi pari kertaa vessatauolla (tukakalla kävi...) ja Cha Amia lähestyessään otti navin lyhyimmän reitin mukaisen linjan, jossa oli kuukkelin mukaan vain 12 tietyötä ja muutenkin enemmän kinttupolkua. Isoa tietä pitkin olisi ollut melkein kolme varttia nopeampaa vaikka matkaa olisi ollut 15 kilsaa enemmän!
 |
| "Vessatauko" |
Mutta kun me ollaan eläkkeellä niin meillähän on vaan aikaa ja perille päästiin. Asia Cha Am oli sitten päättänyt päivittää meidän huoneen hieman rouheempaan samaan hintaan, joten ei kauheesti osattu valittaa ja pikaisen vaatteiden vaihdon jälkeen katsomaan miten kylä on muuttunut kolmessa vuodessa.
Tää Cha Am on tunnettu vähän samanlaisena paikkana kun Khao Lak. Eli hiljainen ja rauhallinen "eläkeläispaikka". Sopii siis meille. Paitsi, lapasestahan se lähti melkein samoin tein. Käytiin moikkaamassa hovivaatturi Rajua, joka puolijuoksua tuli ulos kun näki meidän lähestyvän. Haki oluet samoilla lämpimillä!
Päivitettiin kuulumiset siinä olutta nauttien. Ja otettiin uudet mitat Juhasta ja tilattiin suunnitellut pukineet. Valmistuvat parissa päivässä. Poislähtiessä kyseltiin, että onko tällä pesuloita lähiseudulla, johon Raju totesi, että tuokaa aamulla tänne, häneltä lähtee myös pesulaan kankaita joten samalla ne siinä menee.
Tuskailin, että niitä alkaa taas olemaan sen verran, ettei viitisi kantaa. Rajulla oli ratkaisu valmiina, naapuri vuokraa scootteereita. Eevalla kun sattui olemaan tanttu päällä, niin Juha otti scoban, ajoi sen hotellille ja palasi naapuriravintolaan Eevan seuraksi. Jotenkin tää paikka tuntuu vaan niin helpolta!
Siinä Rajun vaatturipuodin vieressä on paitsi scootterivuokraamo ja taksipalvelu, niin myös pieni sekatavarakauppa, jossa on muuten melkein paras sikarivalokoima koko pohjois Thaimaassa, Bangkok mukaan lukien! Se tästä "eläkeläispaikasta" on pakko sanoa, että kun täällä on varsin runsaasti saksalaisia ja skandinaavisia seniorikansalaisia, niin paikalliset kauppiaat ymmärtää mitä he haluavat!
Syötiin thairuokaa norjalaisravintolassa kuunnellen varsin hyvää Elvis-tyyppistä trubaduuria ja katsellen pienimuotoista ilotulitusta rannalla. Nyt on aivan hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti