Bussi tuli melko täyteen ja opas, joka on asunut Thaimaassa jo parikymmentä vuotta, kertoili varsin tiiviisti maan historiasta ja samoin Bangkokin synnystä ja kehittymisestä. Ajettiin pitkin vähän väljempiä katuja ja sitten myön vähän pienempiä kujia jonne bussi nippa nappa mahtui. Ostoskeskuksia tässä kylässä riittää, ja ne ihan kilpailee siitä mikä on suurin, komein kallein ja massiivisin! Siinä Itis, Jumbo ja Triplamälli ei muuten riittäis edes yhdessä täyttämään normimestan alakertaakaan, ja kerroksia saattoi olla 7!
Bangkok, enkelten kaupunki ja mitä kaikkea useamman virkkeen pituinen thaimaalainen nimi kuvaileekaan kaupingista, on paitsi iso maailman liikekeskus, täältä löytyy myös lukuisia uskontoja, uutta ja ikiaikaista kulttuuria sekä perinteistä ja uutta elämänmenoa.
Onneksi ostoshelveteissä ei nyt pysähdytty, se eilinen tunnin pikavisiitti siinä kahdeksanneksi suurimmassa on vieläkin tuskaisena muistona takaraivossa. Turhuuden markkinat sanon minä. Tosin iltapäivällä on varmaan pakko poiketa siinä kaikkein pienimmässä, joka sijaitsee kilsan päässä hotellista, koska siellä on about ainoo mesta tällä puolen jokea mistä saattaa saada sikareita! Ykskään normikauppa ei niitä myy.
Kierrettiin busilla parlamenttitaloa ja kuninkaallisia mestoja. Kuningas on täällä lähes jumalan asemassa ja varsinainen rockstara. Kruunajaiset kesti puoli vuotta ja juhlallisuudet kuulemma jatkuu vielä hetken. Kunkun suosio mitataan vasta muutaman vuoden palveluksen jälkeen, hänen isänsä oli vissiin suosituin kaikista tän dynastian kuninkaista, ja kansa ei oo vielä ihan varma riittääkö juniorilla karisma.
Sitten pysähdyttiin Wat Phon temppelialueella ja käytiin ihmettelemässä loistoa, tötteröitä ja julman kokoista makaavaa Budhaa. Koitin saada siitä jonkunnäköistä kuvaa mutta paras tais olla se pienoismalli yhden aukon kohdalla itse pystin edessä. Se pysti kun on 46 m pitkä ja 15 m korkee ja senhän on joku fiksu sijoittanut sisätiloihin niin mitenkä otat kuvan? Häh?
Mentiin sitten vielä kolmeks vartiks kiertelemään aluetta ennenkuin opas lupas ruokaa. Tässä vaiheessa muiden retkeläisten luonteenpiirteet alkoi paljastua. Monen kanssa tuli juteltua ja oikein mukavaa porukkaa tuntuivat olevan, osa ensikertalaisia täällä ja aika vähän muutenkin liikkuneita. Ja sit oli kaks emännystä jotka eivät just muihin viitsineet kontaktia ottaa ja muutenkin olivat vähän silleen nenä pystyssä käyttäytyviä. No ne jäikin sit aikoinaan siihen kylän melkeimpä kalleimpaa hotelliin. Ehkä heidän varallisuutensa ei riittänyt enää ystävällisyyteen, vaan varat oli käytetty loppuun juuri ennen hymyä ja huomaavaisuutta.
Kukkatorillakin käytiin! Sitä tuoksujen ja kukkien määrää.
Taaperrettiin samoja kulmia kuin missä me oltiin seikkailtu eilen illalla ja mentiin syömään ihan kelvollisesta buffasta lounas, jonka jälkeen kipinkapin jokilaivaan jolla lähdettiin tuuppaamaan taas pitkin jokea. Nyt oli hyvä kun oli vielä valoisaa niin näki vähän paremmin kun eilen pitkähäntäveneen kyydistä, jolloin alkoi jo vähän hämärtää. Vesibussit ovat täällä korvaamattomia kulkupelejä ja joki, äiti vesi, korvaamaton liikenneväylä. Jokea pitkin kuljetetaan tavaraa, siirrytään joen toiselta puolen toiselle, siellä juhlitaan ja huvitellaan. Liikkuminen täällä ruuhka-aikana on usein hitaampaa kuin hidas. keskivauhti autolla n. 4 km tunnissa, pisteestä A pisteeseen B: jonoja ja seisokissa oloa. Kummallista, että täällä ei näy juurikaan polkupyöriä tai enempää esim.mopoja vaikka niillä pääsisi paljon nopeammi perille kuin autolla.
Taaperrettiin samoja kulmia kuin missä me oltiin seikkailtu eilen illalla ja mentiin syömään ihan kelvollisesta buffasta lounas, jonka jälkeen kipinkapin jokilaivaan jolla lähdettiin tuuppaamaan taas pitkin jokea. Nyt oli hyvä kun oli vielä valoisaa niin näki vähän paremmin kun eilen pitkähäntäveneen kyydistä, jolloin alkoi jo vähän hämärtää. Vesibussit ovat täällä korvaamattomia kulkupelejä ja joki, äiti vesi, korvaamaton liikenneväylä. Jokea pitkin kuljetetaan tavaraa, siirrytään joen toiselta puolen toiselle, siellä juhlitaan ja huvitellaan. Liikkuminen täällä ruuhka-aikana on usein hitaampaa kuin hidas. keskivauhti autolla n. 4 km tunnissa, pisteestä A pisteeseen B: jonoja ja seisokissa oloa. Kummallista, että täällä ei näy juurikaan polkupyöriä tai enempää esim.mopoja vaikka niillä pääsisi paljon nopeammi perille kuin autolla.
Samoja kulmia seilattiin mutta sivujoella käytiin pitemmällä. Nyt selvisi se eilinen ihmettelyn aihe kun yhdessä kohtaa oli lentokonehangaarin näköinen halli joen varrella ja luukut säpissä. Nyt ne oli auki ja siellä oli kuninkaan huvivenekokoelma! Hulppeen näköisiä kaukaloita ja ihan riittävästi! Rannalla lötköttävä liskokin nähtiin, mutta se ehti jäädä jo liikaa taakse ennenkuin sain siitä kuvan.
Rantauduttiin River Cityyn ja mentiin bussilla takas hotellille. Pieni virkistävä juoma ja lampsimaan kohti Silom Complex ostoskeskusta. Ja sieltähän se sikarikauppa löytyi! Vierestä löytyi myös kaukku- ja kenkä Spa, jossa voi käydä pesettämässä Yves Saint Lorentin, Pradan, Vuittonin jne. kenkiä, laukkuja, pussukoita ja vöitä. Siis aivan välttämätön laitos. Niin ja ... hyvä mehubaari! Ja vessa. Ja sitten todettiin aika liiaan myöhäiseksi puistokierrokselle ja palattiin ottamaan happea hotellille että jaksaa illalla etsiä ruokapaikkaa.
Ja kyllä löytyi! Silom Village ihan siinä ruokakujan jälkeen. Kolme tasokasta ja kohtuu edullista ravintolaa ihan loistavilla mauilla ja atmosfäärillä! Yhden ravintelin nurkassa tädit veivas perinteistä Thaimaalaista tanssia ja ruoka meinas viedä kielen mennessään! Varattiin siihen pöytä huomiseksi illaksi. Uusivuosi kuulemma saattaa jotenkin täyttää ravintelit täälläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti