Kuponkien kanssa leikkimistä!

 Tähän aikaan vuodesta on kyllä iso tarve päästä hetkeks etelään. Ei muuten pälli kestä pimeyttä ja loskassa rämpimistä! Hommahan alkoi jo elokuun lopulla kun talven matkat Thaimaahan tulivat varattaviksi. Koska kaikki oli vielä melko auki kaikkien matkustusrajoitusten sun muiden suhteen, niin nehän sai melko edukkaasti ja hyvällä peruutusturvalla joten kiinni siis! Ajan kuluessa seurasimme tilannetta ja olimme epävarmoja paitsi omasta päätöksestämme myös tautitilanteesta.

Paperi- ja piikki-/tikkushow alkoi hyvissä ajoin ennen matkaa. Koska juuri joulukuussa tuli uusi omikron variantti niin lopulliset dokumentit vaihtuivat parhaimmillaan päivittäin suuntaan jos toiseen! Täysi rokotussarjahan tänne vaaditaan ja ihan yllättäen suomalainen EU-koronapassi englanninkielisenä OR-koodilla varustettuna kelpaa, tosin kannattaa olla paperisena pari kappaletta, kun täällä ei kännysovellus ole varteenotettava vaihtoehto.

Seuraava hankittava kuponki oli vakuutustodistus jossa kansainvälisesti vakuutetaan, että korvaussumma saa nousta vähintään 50 000 dollariin, jopa koronan hoidossa. Onneksi suomalaiset asialliset matkavakuutukset kattavat tämän kaikki, joten soitolla vakuutusyhtiöön saatiin käteen sellaiset proopuskat että rajalla virkailijat olivat tyytyväisiä. On se suomalainen vakuutusjärjetelmä vaan toimiva ja hyvä toimiessaan.

Tietenkin piti olla kaikki mahdolliset matkustukseen liittyvät dokumentit, lentojen ja hotellien varaukset sun muut paperisena mukana - tulostimme kaksin kappalein..

Seuraava akilleen kantapää oli Thailand Pass maahantuloilmoitus ja Morchana puhelinappi jotka piti olla kunnossa, mielellään ajoissa ennen lähtöä, eli kolmisen viikkoa ennen joulua aloimme askarrella asian tiimoilla. Morchana asentui kivasti ja kun asensin sen sain ihan itse ottaa selffien siihen tunnistautumista varten, tuli seksikäs aamutakissa kun asensin sen suihkun jälkeen. Mutta käyttöön en saanut sovellusta otettua kun jossain kohtaa lopullista asennusta se alkoi kysellä Thailand Passin QR-koodia. Jota siis ei vielä ollut koska sitä ei ollut vielä täytetty eikä anottu/myönnetty.

Sitten seuraavaksi linkkien kautta suurlähetystön sivuille askartelemaan Thailand Passin hakemusta. Kolmeen neljään kertaan välinettä vaihtaen... Alkuun meni ihan hyvin, kiitos Aurinkomatkojen sivustoille ilmestyneen täyttöohjeen, kunnes ruvettiin vetämään vaatimusta rokotustosistuksen QR-koodeista, passin kansilehden kuvia sun muita. Eli skanneri käyttöön ja pois matkapuhelinmaailmasta.

Homma eteni hyvin siihen saakka, kunnes tuli eteen sivu jolla kyseltiin ensimmäisen yön karanteenihotellin yhteys ja osoitetietoja Thaimaassa sekä varausvahvistusta, jota emme olleet vielä saaneet matkan järjestäjältä. Pari chattia (soittaa ei kannattanut kun kaikki linjat Aurinkomatkoille aivan tukossa) ja lupaus tiedon ajoissa saapumisesta vastaanotettiin. Ainoa vaan, että tiedoisssa oli hakemuksen käsittelyyn menevä aika, kolmesta päivästä viikkoon. Ja kun joulukin lähestyi...

Jouluviikolla 22.12. tuli minulle puolilta päivin maili, missä oli varausvahvistus virallisena PDF-liitteenä. Loppui duunit ja tukka pujolla kotiin täyttämään hakemusta. Matkalla soitto Eevalle, että ny on paree alkaa tulla himaan kuponkeja täyttämään, arvonta alkaa. Ei se mikään nopea prosessi sittenkään ollut vaikka kaikki QR-koodit ja tarvittavat kuvat passeista, vakuutustodistuksista sun muista oli jo valmiiks koneella. Sitä täyttäessä tuli sitten vielä maili jossa sanottiin että täyttämisellä olisi kiire, koska Thaimaa oli ilmoittanut sulkevansa Thaipassi-systeeminsä TÄNÄÄN!

Eeva tuli kotiin ja kun yhdessä sen kupongit täytettiin niin se meni jopa hieman nopeammin, entteriä painettiin karvaa alle 18 Suomen aikaa eli periaatteessa juuri ennen Thaimaan puoltayötä. Sitten jännittämään kuinka käy, sillä olimme jo varanneet nenänkaiveluajan päivää ennen lähtöä 28.12. koska mukana piti olla myös alle 72 tuntia vanha kansainvälisesti hyväksyttävä todistus negatiivisesta Koronan PRC-testistä.

Riemu oli suuri kun illansuussa 23.12. tuli tieto että Thailand Passimme oli hyväksytty ja QR-koodi saatiin. Eli asentelemaan Morchanaa uudelleen. Joka siis hyväksyi kaiken paitsi Thailan Passin QR-koodia joka antoi virheilmoituksen ja vähän halvaannutti myös puhelimen hetkeks. Morchana sai odottaa siis kohdemaahan!

Päivää ennen lähtöä käytiin Finnairin järjestämässä nenän kaivelussa (saa halvemmalla kuin Mehiläisessä) ja jännityksellä odotettiin tulosta joka saapui lähtöpäivän aamuyöstä, printattiin ja liitettiin muuhun salkulliseen papereita. Todettiin, että näiden kanssa muuten tulee Thaimaan puolella vielä rajalla hauskaa kun tuon mapillisen tiskiin leväyttää. Olisimmepa silloin tienneet enemmän...

Helsinki-Vantaalla meinasi henkilökohtainen keikkani mennä vituroiksi heti alussa. Ajoissa saavuimme äimistelemään julman pitkää check in -jonoa ja turvatarkastuksen jälkeen lähdimme lampsimaan sinne uudelle kansainväliselle puolelle. Missä sitten ei ollut kun R-kioski ja jokunen kahvila ja pari merkkivaateliikettä auki. Eli en sitten saanut sikareita keikalle mukaan. Kalliimmalla olis kyllä löytynyt sieltä Shengen alueelta, mutta se parin kilometrin peruuuttelu ja automaattipassintarkastuksen tuska uudelleen ei varsinaisesti houkutellut. Ostin sitten R-kistoista sieltä löytyneen pikkuiset mukaan ja kirosin kohtaloani!

Kaksi lunnia lähdössä jonnekin

Turvallisuusasiat oli kyllä hyvin hoidettu, se tiukempi maski oli naamalla koko ajan ja koneess lentoemot piti tiukkaa kuria niille joilla oli liian kevyet maskit. Vaativat laittamaan paremman ja seisoivat vieressä kunnes tämä tapahtui. Lento meni niin hyvin kuin 10 tuntia turistiluokassa voi mennä, paitsi että platalla odoteltiin melkein 2 tuntia jäänpoistoon pääsyä ja kelien selkenemistä. Sitten 12 tuntia paikoillaan ja naapurostossa varsin isoääninen slaavilainen ryhmä joka piti railakasta ääntä koko yön. Kestimme sen vaivoin.

Auringonnousu Himalajan yllä

 

Koneessa lentoemännät jakoivat pari kuponkia lisää täytettäväksi mutta tähänhän akoi jo tottua. Bangkokiin laskeutumisen jälkeen matkalla terminaaliin tuli vielä kaksi paperia. Kujan päässä meidät ohjattiin pitkälle tyhjälle käytävälle jossa oli kilometrin verran tuoleja turvavälien päässä toisistaan. Ja seuraavaa vielä kahta kuponkia täyttämään. Kun henkilökunta oli käynyt tarkistamassa että kupongeissa on raksittuna oikea voittorivi, lähdettiin rauhalliseen tahtiin kohti passintarkastusta.

Tuolileikki alkaa

Siellä esitettiin passi, Thailand Pass, se juuri täytetty kuponki, vakuutustodistus ja se tuoreempi nenänkaivelutulos. Ja eteenpäin seuraavaan passintarkastukseen jossa katsottiin samat jutut, otettiin sormenjäljet lasilevylle ja naanasta kuva ilman maskia. Ja lisäksi siellä tarvittiin myös boarding passiit joten oli hyvä etten vielä koneesta poistuessa ollu niitä mihinkään survonut.

Näillä kupongeilla alkuun!

Tässä vaiheessa ei ollut vielä tullut tikkua nenään, joten odotimme jatkoa innosta puhkuen. Heti kun pääsimme ulos varsinaiselta lentokenttäalueelta saapuvien aulaan niin siellä oli armeija kuleja kyselemässä mihin hotelliin olemme menossa karanteeniin. Ja kun se selvisi niin meidät köijättiin pikkubussiin yhden suomalaisen kundin kanssa ja paikalllisen sairaalan parkkipaikalla kumipukuihin sonnustautuneet hoitajat kaivelivat sieraimia. Eipä tarvinnu näytteenottajien kumarrella, niin olivat pieniä. Ja matka jatkui karanteenihotelliin. Ja kas,Morchana sovelluskin alkoi puhelimissa toimia. Kunhan testitulokset tulevat olemme virallisesti tällä turisteina!

Maisemaa partsilta

Ehkä tässä ny tän yön

Täällä sitä sitten istutaan, huonepalvelu tuo ruokaa ja juomaa kunnes tulokset valmistuu, sitten alkaa loma!Toisaalta, auringon pikkuhiljaa laskiessa 30 astetta mukavan pehmeää ilmaa ympärillä. Mikäs tässä on parvekkeella istuskellessa ja Bangkokin tornitaloja katsellessa.