Tai itseasiaasa piti mennä jo viime keskiviikkona. Kelit on olleet ei niin kesäiset, mutta keskiviikoksi oli luvattu hetkellisesti paremmpaa säätä, joten maanantai ja tiistai pakattiin venettä ja valmisteltiin sitä lähtökuntoon. Keskiviikko aamupäivästä sitten suurin toivein vietiin viimeiset tarvikkeet, pelastettiin yksi veteen pudonnut pääskyn poikanen ja irroitettiin köydet kotilaiturista.
Koneella mentiin kun alkuun oli tuuli varsin maltillinen ja täysin vastainen, tavoitteena oli mennä Bergelään tai Elisaareen. Mutta kone oli sitten toista mieltä. Hieman Laurinlahden jälkeen, noin puolitoista mailia ajettuamme, alkoi putkesta tulla varsin dieselinhajuista käryä ja koneen tehot tippuivat silmissä ihan minimiinsä.
Purjeet ylös, kone seis ja kohti kotilaituria, kun sinne suuntaan tuuli onnekkasti. Ei ollakaan ennen tultu purjeilla laituriin, mutta nyt sekin on tullut kookeiltua. Onnistuu...
Veneen tyhjennys matkakamoista ja soitto Touri Marinelle, josko joku sieltä joutaisi vilkaisemaan mikä Yanmarin pikkudieseliä vaivaa, vastahan siihen oli tehty toissa keväänä kattava huolto, jossa oli aika paljon palikoita uusittu. Pari tuntia vierähti ja tuli soitto, että huoltomies lähti tulemaan laituria kohden.
Juha meni availemaan venettä ja näyttämään paikkoja. Pari apulaitehihnaa oli löystynyt ja kun ne oli kiristetty, koitettiin konetta käyntiin. kone käynnistyi pienen houkuttelun jälkeen, mutta melkein saman tein se alkoi taas kakoa ja päästää sitä paksua dieselin hajuista savua. Polttoainesuodattimet vaihdettiin ja todettiin, että siellä oli varsin mittava annos jotain sitkeää mönjää.
Sitten otettiin turbotehoiset valonheittimet käyttöön ja todettiin, että dieseltankki on sitä samaa kamaa puolillaan! Tässä meidän Helmsmanissa tankki on melkein etummaisena keulapiikissä, makuulaverin pohjan alla. Eli maailman vaikeapääsyisimmässä paikassa. Siksi sitä ei ollut juurikaan tutkittu, kun tätä laitosta kunnostettiin pari vuotta sitten. Tankki oli päässyt kasvamaan levää melkoisen iloisesti.
Tunnin verran tyhjättiin ja huuhdeltiin tankkia ja vaihdettiin uudelleen ne polttoainesuodattimet ja voila, kone heräsi uudella dieselillä eloon ja kävi kuin kello. Ei edes täristänyt niin paljoa kuin aikaisemmin. Mutta ei sinne merelle enää ehtinyt illalla lähteä.
Torstai ja perjantai menikin sitten taas venettä täytellessä ja myrskyä pidellen. Laiturikiinnikkeitä käytiin aina tavaralastia viedessä tarkastamassa. Ulkona merellä ei ollut varmaan ketään, ruotsinlaivatkin heiluivat kuulemma kuin kaarnanpalat, pitkiin aikoihin kovin kesämyrsky osui siis juuri siihen kohtaan. Olimme katsoneet säätiedotuksia ja tarkoitus oli olla Elisaaressa myrskyn ajan, mutta ehkä myrsky meni paremmin ohi näin kotilaiturissa.
Lauantaina takaisin veneelle ja kas, kun oli saatu köydet irti tuuli kääntyi täysin vastaiseksi ja mereltä purjehti vastaan melkein läpinäkymätön merisumu! Plotterin avulla mentiin tarkasti keskellä väylää koneen kanssa tarkasti ympäristöä observoiden ja toivottiin, ettei itänaapurin GPS-häirintä juuri nyt ole tapissaan.
Sumussa oli Pentalan kohdalla pieni aukko mutta lopullisesti se hälveni vasta Stora Bredskärin paikkeilla, jolloin pari samaan suuntaan menevää venettä koitti nostella purjeita. Me emme... Purjeilla liikkuvat kryssivät vastatuuleen ja kovasti näytti siinä olevan tekemisen meininkiä, mutta me edistyttiin koneella hieman nopeammin ja haluttuun suuntaan.
Porkkalan selkä ylitettiin sisäväylää pitkin ja siinä olisi ollut pieni sauma nostaa purjeita, mutta silloin alkoi sataa vettä ja ilma viileni aika radikaalisti. Koska matkaa ei ollut enää Bergelään kuin muutama mmaili ja loppumatka on aina se tuskallisin, ajettiin vettä valuen koneella perille. Onneksi sauna oli juuri parahiksi lämmin ja Eeva pääsi saman tien lämmittelemään sinne.
Sunnuntaina pidettiin sadetta ja lepäiltiin Bergelässä. Jotenkin on sellainen tunne, että tämä kesä ei ala ollenkaan, kun nämä ilmat on kuin maaliskuussa. Sieniä piti käydä etsimässä, mutta metsä oli niin märkä ja sateen tauot niin lyhyitä, että jäi ajatuksen tasolle. Lämmitettiin sitten saunaa ja oltiin sosiaalisia muiden kerholaisten kanssa saunan lauteilla.
Maanantai vaaleni taas harmaana, mutta tiistaille oli luvassa vielä runsaampaa sadetta ja ankeutta, niin laitettiin paatti purjehduskuntoon, sanottiin kerhokavereille heipat ja lähdettiin läpitunkemattomaan sumuun ajamaan kohti Elisaarta. Matkalla nähtiin kaveri, Jarru, joka soitteli samoilla lämpimillä ja kitisi väistämissäännöistä, vaikka ihan oikeaoppisesti väistin oikealta tulevaa vaikka se vauhdin tappoikin.
Barösundissa käytiin tankkaamassa ja pikaisesti kaupassa. Juuri kun oltin irtautumassa laiturista, Juhan puhelin soi ja vakuutuskeivelä ei millään meinannut ymmärtää, että nyt ei ole hyvä hetki soittaa. Luki kuitenkin mantransa ja lopputulos oli, että naapurin aiheuttaman tuholaisongelman takia on turha hakea korvauksia pilalle menneistä perintömatoista ja sängystä, pieni präntti siis. Ja me kun luultiin, että meillä olisi ollut se kattavin kotivakuutus, mutta ei sitten ollutkaan sitä lisämaksullista lisäkettä. Tarttee varmaan taas kilpailuttaa koko paketti, tuntuu turhalta syytää kioskiin pari tonnia riihikuivaa vuodessa, jos se ainoo kerta kun sieltä jotain kaipaisi, takaisinpäin on vastaus tyly: EI!
Onneksi aurinko alkoi paistaa juuri kun tultiin Elisaareen. Eeva veti pienet ettonet ja Juha sillä väli uitti mato-onkea. Kymmenessä minuutissa komea paistiahven ja 7 kivan kokoista särkeä...
Illan menu meni siis uusiksi. Särkireseptejä googeloiden löytyi kokeilemisen arvoinen ohje. Täytyy myöntää, että maku oli taivaallinen! Mutta reseptin lupauksesta huolimatta ne ruodot eivät ihan ehtineet pehmetä. Koska meillä ei ole uunia veneellä, ei voitu tehdä purkkkisärkeä, vaan joku vanha savolainen särkihöystö. Oli kuitenkin niin hyvää lähiruokaa piikeistä huolimatta, että viimeiset palaset olivat jo ylen syöntiä.
Elisaari (Älvsjöskogen) on kyllä kaunis ja kiva vierasvenesatama. Tänne on aina kiva tulla. Tällä kertaa laiturit eivät ole aivan täynnä veneitä, mutta mukavasti kumminkin, ettei tule yksinäinen olo.
Vähän ennen sateen alkua saatiin pressukatos avotilan päälle. Yölle on luvattu rankkaa sadetta ja huominenkin saattaa mennä täällä sadetta pitäessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti