Vähän jänskätti aamulla että miten tän päivän Venetsian keikka menee, koska aamulla herätessä taivaalta tiputteli tasaiseen tahtiin vettä. Eipä muuta kuin sateenvarjot mukaan, paksumpi vaatetus päälle ja ratikalla kohti rautatieasemaa.
Ratikka on täällä aika veikeä: Siinä on kumipyörät ja niiden lisäksi yks vetävä pyörärivi kiskolla keskellä laitosta. Se siis kulkee yhdellä kiskolla ja kumipyörillä, luokitellaanko toi vaikka trikeksi? Lisäks se tiputtaa sen johdinhässäkkänsä katolle aina, kun se tulee tietylle alueelle ja kulkee näin ollen osan reitistä akuilla! Kuvaa en ehtiny ottaa, katotaan jos huomenna. Ketterän oloinen ratkaisu.
Venetsian lähestyessä sää alkoi seljetä ja aurinkokin vähän pilkoitteli. Ei siis vaatetus ihan nappiin osunut, vaan kuuma alkoi olla kun kiivettiin ekan sillan yli vanhan kaupungin puolelle. Yllättäen ei sitä perinteistä venetsialaista viemärinhajua tuntunut muualla kuin rautatieaseman edustalla.
Kuljeskeltiin kujia ja kanaaleiden rantoja, kuvatiin paljon ja nautittiin olosta. Lämpötila hilautui vähitellen noin 25 asteeseen. Pyhän Markuksen torilla piti ehdottomasti poiketa istumassa kahvilla, vaikka hintataso tiedettiinkin hirveeks.Palvelu kuitenkin oli aivan ylellisen ystävällistä, tosin pokka meinas pettää pahemman kerran kun Luigi toi laskun ja merkitsevästi rykäisten totesi, että hinta ei sisällä tippejä... Pakkohan ne oli nauraa hörötellen maksaa, mutta vielä illallakin jaksettiin repiä huumoria Luigin hyvästä itsetunnosta.
Yllättävän nopeasti siellä päivä meni, eri terasseilla istuskellen ja ihan vaan fiilistellen. Junalla takaisin ja hotellin kautta sinne jumalaisille gastronomiajuhlille läheiseen puistoon. Pieniä maistiaisia hyvistä juustoista ja salameista, loistavia pienpanimo-oluita ja uudet nahkaiset aamutossut! Kyllä nyt kelpaa.
Siitä sitten vielä lähdettiin tutustumaan Padovan vanhaan kaupunkiin, joka nyt ei loppujen lopuksi niin vanha olekaan mutta ihan näkemisen arvoinen paikka, ainakin Eevan mielestä kun kadunvarret olivat notkollaan designvaate, -laukku ja -kenkäpuoteja. Mulla tais mennä aski tupakkia kadulla seisoskellessa...
Hotellista on unohtunut mainita, että tätä mainostetaan taidehotellina ja syykin selviää, jo heti ala-aulassa, jossa töröttää aaltopahvista, rautalangasta ja ties mistä värkätty installaatio, joka seinällä on abstrakteja taideteoksi, katoissa lamppuhässäköitä, jopa käytävien ovet on maalattu taiteellisesti. Aika hauska kokonaisuus siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti