Nyt on oltu muutama päivä hankolaisia. Vähän on ollut totuttelemista joihinkin asioihin, erityisesti tuohon hellaan! Kahteenkymmeneenkahteen vuoteen en oo tehnyt ruokaa "perinteisellä" hellalla! Aina on ollut käytössä kaasu tai induktio, jolloin valmistellaan kaikki ja siten aletaan kokata. Tän kamppeen kanssa laitetaan aamulla levy päälle ja sitten aletaan etsiä jääkaapista tavaraa pikkuhiljaa valmisteltavaksi. Ja kun levy on lämmin se ei sit ihan välttämättä saman päivän aikana enää jäähdykään... On taas totuttelemista, mutta onhan tässä kuukausi aikaa muistella menneitä kokkailutapoja.
Hanko on kaunis ja siisti pikkukaupunki, rauhallinen, lähes unelias. Taajaman muodostaa hyvin hoidetut omakotitalot joita ympäröi kauniit pihapiirit. Matala omakotirakentaminen ja isohkot pihat muodostavat puistomaisen tunnelman alueelle. Tämä meidän residenssi on kulmakunnan pienin mökki, mutta muuten tämä istuu hyvin ympäristöönsä. Eihän me isoa taloa tarvita kuukauden ajan asumiseen kahdestaan, tämä on meille riittävä.
Kaupungille erityisesti leimallista on meri, joka ympäröi tätä niemikaupunkia kolmelta suunnalta. Näihin merimaisemiin ei kyllä kyllästy.
Meillä ei ole ollut muuta kokemusta Hangosta aiemmin, kuin pienet piipahdukset aiemmin moottoripyörillä ja myöhemmin vierailut Hangon Itäsatamassa meriretkillämme. Olemme aina viihtyneet siellä, vaikka satama on yleensä vilkas ja veneitä ja venekuntia paljon. Nyt sitten tutustutaan tarkemmin tähän Suomen eteläisimpään kaupunkiin.
Meidän elämässä ei varsinaisesti mitään erityistä juuri nyt tapahdu. Kukkia kastellaan ja ihmetellään säitä, jotka ovatkin nyt viime päivinä olleet kovin tuuliset. Eilen tuuli niin, että meinasi pää irrota. Täällä mökillä kävi eilen roskakuski, se oli päivän päätapahtuma (heh). Niin, ja kesätori! Kesätori Hangon Itäsatamassa oli eilen viimeistä päivää auki tänä kesänä. Mekin mentiin satamaan eläkeläisinä ostamaan kassillinen vihanneksia ja juureksia ja fiilistelemään ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Taina Espoosta nähtiin (ei taida olla vielä eläkkeellä, lienee lomalla) ja juteltiin hetki. Eli on aikaa ladata akuja ja hiljentyä aina käsillä olevien asioiden ääressä, kaikessa rauhassa.
Onneksi kulmilla on frisbeegolfkenttä jossa on tullut päivittäin kierrettyä. Ihan kiva, ei liian vaikea mutta kuitenkin haastava ainakin Juhan tasoiselle heittäjälle vielä. Kivoja väyliä, osa metsäpillejä, osa kallioisia ja osa avonaisempia niittyväyliä ja todella eksoottisia korin paikkoja merellisessä ympäristössä. Floora ja faunakin on kohdillaan, eilen rantakäärme oli melkein Juhan kiekon päällä kiepillä kun hän oli menossa heittämään jatkoheittoa. Siirtyi kun kauniisti pyysi ja sai heiton tehtyä. Tulos on parantunut joka päivä, niin että kai tässä pikkuhiljaa kehittyy...
 |
| Etsi mato kuvasta |
Tänään kierroksen jälkeen poikettiin paikallisilla pikkunähtävyyksillä Kappelisataman kulmilla: Varisniemen tykkiasemalla ja Kappelisataman hiidenkirnuillla. Vähitellen alkaa hankolainen kulttuuri ja historia tulla enemmän tutuksi. Kyllä se tästä.
 |
| Vanhat lähitorjuntatykkien alustat |
 |
| Hiidenkirnu Kappelisataman kallioilla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti